Vihreät linjaukset jätteenpolttoon

Vihreiden puoluehallitus hyväksyi 20.10.2006 paperin Linjauksia yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisestä ja kestävästä jätehuollosta.

Voit tutustua linjapaperin tiivistelmään tai ladata linjaukset alta pdf-tiedostona:

• Vihreiden linjaukset jätteenpolttoon (2006)

Vihreät & jätteenpoltto (Tiivistelmä)

 

Jätepolitiikkaa ei tule nähdä vain jätteiden hävittämisenä. Vihreästä näkökulmasta jätepolitiikassa on kyse luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja ilmastomuutoksen pysäyttämisestä. Suomalaisten hyvinvoinnin tulee tulevaisuudessa syntyä pienemmästä määrästä luonnonvaroja, jolloin tuotamme myös vähemmän jätteitä. Vihreät vastustavat sekajätteen massapolttoa. Suomessa on mahdollista rakentaa jätteenpoltolle järjestelmä, joka ei sotke jätehierarkiaa ja joka sopii paremmin omaan energiajärjestelmäämme.

 

Kunnianhimoa jätteen synnyn ehkäisyyn

Luonnonvaroja on kulutettava säästeliäämmin. Suomeen on laadittava kunnianhimoinen strategia jätteiden synnyn ehkäisemiseksi. Osana valtakunnallista strategiaa jokaisen kunnan on laadittava oma toimenpideohjelma jätteen synnyn ehkäisemiseksi.

Jäteneuvonnan on oltava keskeinen osa jätehuoltoa ja neuvonta tulee resursoida kunnolla. Jäteneuvonnan tulee sisältää lajittelua koskevan neuvonnan lisäksi opastusta jätteen synnyn ehkäisemiseksi. Paikallisen jäteneuvonnan tueksi tarvitaan valtakunnallinen materiatehokkuuden palvelukeskus, joka on jo perustamisvaiheessa resursoitava riittävästi.

Lasku jätteen aiheuttajille

Jätepolitiikan aiheuttaja maksaa –periaatetta on vahvistettava. Jäteveroa on korotettava ja vero on ulotettava jätteenpolttoon sekä teollisuuden yksityisille kaatopaikoille. Myös jäteveron porrastaminen on selvitettävä. Porrastetussa mallissa vero olisi korkeimmillaan jätteen hävittämiseksi luokiteltavassa poltossa ja kaatopaikkaläjittämisessä. Matalimmillaan vero olisi silloin kun raaka-aine kierrätetään materiana.

Kuluttajien käyttäytymistä voidaan ohjata jätemaksujen kautta. Maksujen on aina kannustettava jätteiden lajitteluun siten, että lajittelemattoman sekajätteen kerääminen on aina selvästi kalleinta.

Materiahyötykäytölle on asetettava oma valtakunnallinen hyötykäyttötavoite. Tavoite on sidottava kulloinkin syntyvän jätteen määrään, jolloin pyrkimys vähentää jätettä ei vaikeuta hyötykäyttötavoitteen saavuttamista. Tuottajayhteisöjen on järjestettävä materiankeräys jätelain hengessä; uudelleenkäyttöön soveltuvat laitteet on myös ohjattava uudelleenkäyttöön.

Jätteet kaatopaikalta massapolttolaitoksiin?

Kunnallinen jätehuolto on vuosikymmeniä perustunut jätteiden viemiseen kaatopaikalle. Ongelmana on se, että sekajätteen sisältämän biohajoavan jätteen hautaaminen kaatopaikalle synnyttää metaania, joka on hiilidioksidia kaksikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Pyrkimys vähentää metaanipäästöjä on käynnistänyt eri puolille maata lukuisia hankkeita sekajätteen polttamiseksi.

Vihreät vastustaa sekajätteen massapolttoa, koska se vie pohjaa jätteen synnyn ehkäisyltä ja koska se ei sovi suomalaiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvaan energiajärjestelmään.

Energiana hyödyntämiselle tiukat kriteerit

Onneksi Suomessa on mahdollista rakentaa jätteenpoltolle järjestelmä, joka ei sotke jätehierarkiaa ja joka sopii paremmin omaan energiajärjestelmäämme. Se edellyttää, että jätteiden hyödyntäminen energiana perustuu seuraaviin lähtökohtiin:

- Jätteen energiana hyödyntäminen ei saa rikkoa jätehierarkiaa: Laitokset on mitoitettava selvästi nykyistä jätemäärää pienemmälle määrälle, jotta synnyn ehkäisylle ja materiaalihyötykäytön kehittymiselle jää tilaa. Lisäksi laitosten on oltava muutettavissa muilla polttoaineilla toimiviksi energiahyötykäyttöön jäävän jätteen määrän vähentyessä.

– Jätepolitiikan tuettava ilmastopoliittisia tavoitteita: Jätteiden hyödyntäminen energiana on kannatettavaa silloin, kun niin voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, eikä hyödyntäminen johda päästöjen lisääntymiseen toisaalla. Biojätteen mädättämistä tulee edistää, jotta tämäkin ilmastohyöty saadaan käyttöön.

– Energiana hyödyntämisen on sovittava olemassa olevaan energiajärjestelmään: Valittavan polttoteknologian tulee olla sellainen, että sähkön ja lämmön tuotannon välisessä suhteessa päästään mahdollisimman lähelle olemassa olevia yhteistuotantolaitoksia. Vaihtoehtoisesti syntyvälle ”ylimääräiselle” lämmölle tulee olla kysyntää esimerkiksi teollisuuden prosessihöyrynä.

Laitokset, joissa pystytään korvaamaan fossiilisia polttoaineita tehokkaassa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, ovat tällä hetkellä ympäristön ja talouden kannalta kestävin tapa hyödyntää jätteitä energiana. Tähän voidaan päästä joko rinnakkaispoltossa tai jätettä kaasuttamalla.

Kokonaisuuden hallitsemiseksi tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota. Ympäristöministeriön tulee asettaa jätteenpoltolle kiintiö, josta laitokset anovat tiettyä osuutta käyttöönsä. Vain näin voidaan varmistaa oikean mitoituksen toteutuminen.