Vihreiden perustulomallin ABC

Mikä on perustulo?

Perustulo maksetaan kuukausittain jokaiselle täysi-ikäiselle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle.

Perustulo on verovapaa etuus, jota ei tarvitse erikseen anoa. Kuukausittain maksettava summa olisi 440 euroa.

Perustulon taustalla on ajatus siirtyä holhoavasta yhteiskunnasta "vapauttavaan hyvinvointiyhteiskuntaan": valtion tehtävänä on tukea ihmisen itsenäisyyttä ja omia valintoja, eikä nykyisellä tavalla luokitella ja hallinnoida ihmisiä byrokratian tarpeiden mukaisesti. Perustulo on uusi kansalaisoikeus, joka antaa ihmisille nykyistä paremmat ja reilummat edellytykset saada mielekästä työtä ja toteuttaa unelmiaan.

Miksi Vihreät ajaa perustuloa?

Työelämän murros on johtanut siihen, että sosiaaliturvamme ei enää vastaa nykyajan tarpeisiin. Järjestelmämme perustuu pitkäaikaisiin, pysyviin työsuhteisiin ja täyteen työllisyyteen.

Todellisuus on kuitenkin toinen, eikä järjestelmämme pysty ongelmia korjaamaan. Pätkätyöläisten, projektityötä tekevien ja yrittäjien sosiaaliturva on heikko. Työnhakijan mahdollisuus vaikuttaa työnsä ehtoihin on pieni. Suuri osa aikuisväestöstä syrjäytyy työelämästä, kun taloudellista kannattavaa työtä ei ole heille tarjolla ja sosiaaliturvan ehdot vaikeuttaa työnsaantia.

Vihreät ajaa perustuloa sosiaaliturvan ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden perustaksi. Perustulo takaa kansalaisten perustoimeentulon, lisää valinnanvapautta ja se on edistysaskel hyvinvointiyhteiskunnalle. Perustulo parantaa työn tekemisen kannattavuutta ja mielekkyyttä sekä antaa ihmisille lisää valtaa oman elämänsä suunnittelussa.

Perustulo ei ole vain sosiaaliturvaa, vaan se on kannustava perusturva kaikille täysi-ikäisille. Perustulon avulla perinteisen palkkatyön ulkopuolinen työ, kuten yrittäjyys, apurahatyöskentely tai projektityö, tulee kannattavammaksi. Perustulo mahdollistaa paremman elämänlaadun kaikille.

Miksi kaikille pitäisi maksaa ilmaista rahaa? Eikö perustulo johtaisi laiskuuden lisääntymiseen ja työn vieroksuntaan?

Perustulon avulla sosiaaliturva saadaan yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Se mahdollistaa sen, että työn vastaanottaminen – myös pätkätöiden ja osa-aikaisten töiden - olisi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Perustulo säilyy aina riippumatta työansioista, toisin kuin nykyinen sosiaaliturva. Nykyinen sosiaaliturva käytännössä pakottaa joutilaisuuteen ja sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on lähes mahdotonta.

Vihreiden mielestä työn vastaanottaminen on aina kannattavampaa kuin kehitys, jossa ilman työtä ihminen voi syrjäytyä yhteiskunnasta. Perustulo parantaa paitsi työnsaannin mahdollisuutta myös työnhakijan mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ehtoihin, koska perustulo takaa perusturvan kaikissa tilanteissa.

Eikö perustulo tulisi liian kalliiksi? Miten se rahoitettaisiin?

Perustulo ei tulisi yhtään sen kalliimmaksi kuin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä. Se toteutettaisiin julkisen vallan eli valtion ja kuntien kannalta ajateltuna siten, että siitä ei koidu ylimääräisiä kustannuksia. Käytännössä perustulo korvaa sosiaaliturvan varassa olevien osalta nykyiset etuudet, ja keski- ja suurituloisilta se verotetaan takaisin siten, että käteen jäävät ansiot eivät muutu merkittävästi.

Merkittävin muutos on pienituloisen työn tukeminen, jolloin pienituloisten ansiot kasvavat. Tämän kustannuksen kattaminen eritellään lopullisessa mallissa yksityiskohtaisesti. Osa rahoituksesta tulee hallinnon keventymisestä, osa esimerkiksi verovähennysten määrän vähentämisellä tai pääomaverotuksen korotuksella.

Miten sosiaaliturva muuttuisi?

Perustulo yksinkertaistaa merkittävästi sosiaaliturvaa sen korvatessa sosiaaliturvan minimietuudet. Byrokratian helpottuminen parantaa tukea tarvitsevien henkilökohtaista ohjausta ja vapauttaa heidät hallinnon kahleista.

Nykyisestä sosiaaliturvasta säilyisi ainakin toimeentulotuki ja asumistuki. Ne toimivat perustulon lisänä tarpeen mukaan. Näiden tukien taso ja laajuus pitää arvioida uudestaan, jotta ne kohdistuisivat oikeudenmukaisesti. Kaikki ansiosidonnaiset etuudet säilyisivät niin, että käteen jäävät ansiot eivät muutu (siis työttömyysturva, vanhempainetuudet, sairauspäiväraha ja ansioeläke). Myös lapsilisät säilyisivät.

Muuttuuko verotus?

Perustulo muuttaa verotuksen tarvetta, koska perustulo ja verotus pitää nähdä osana samaa kokonaisuutta. Nykyään pienituloinen työ on tiettyyn summaan asti verotonta ja senkin jälkeen matalasti verotettua, mutta todellisuudessa veroprosentti nousee usein yli sadan! Tämä johtuu siitä, että työnteko vähentää sosiaaliturvan määrää. Siksi pienituloinen työ ei ole usein kannattavaa.

Vihreän perustulomallin ajatuksena on, että ihmisten käteen jäävät ansiot säilyvät nykyisellä tasolla perustulon jälkeen lukuunottamatta pienituloisten ja nykyisen sosiaaliturvan katvealueilla olevien tukemista. Siksi tuloverotus muuttuisi siten, että työtuloista maksetaan 39 prosenttia veroa 5 000 euron kuukausituloihin asti, jonka ylittäviltä tuloilta veroprosentti on 49. Päätoimisesti työtä tekevälle perustulo on uutta tuloa nykyisen palkan lisäksi, ja siksi todellinen veroprosentti on laskettava perustulo huomioiden:

Perustulo (€/kk)	Työtulot	Vero työtuloista (39 % alle 5 000 €/kk + 49 % yli 5 000 €/kk)	Verojen jälkeen käteen jäävät työtulot	Verojen jälkeen käteen jäävät kokonais- tulot (työtulot + perustulo)	Todellinen vero- prosentti*
440	500	195	305	745	-49 %
440	1000	390	610	1050	-5 %
440	1500	585	915	1355	10 %
440	2000	780	1220	1660	17 %
440	2500	975	1525	1965	21 %
440	3000	1170	1830	2270	24 %
440	4000	1560	2440	2880	28 %
440	5000	1950	3050	3490	30 %
440	6000	2440	3560	4000	33 %
440	7000	2930	4070	4510	36 %

*Esitetyn veroprosentin päälle tulee nykyisellä tavalla sosiaalivakuutusmaksut, nykyisin vajaat 5 %.

Esimerkiksi jos työansiot olisivat 3000 euroa kuukaudessa, olisi vero 1170 euroa 39 prosentin mukaan. Sen lisäksi hän saa 440 euron perustulon verottamana. Jotta voimme verrata veroprosenttia nykyiseen, on verosta vähennettävä perustulo: tällöin veroksi jää 730 euroa eli 24 prosenttia työansioista. Käteen jää siis 2270 euroa.

Erityisesti pienituloiset hyötyisivät perustulosta. Jos työansiot olisivat 1000 euroa kuukaudessa olisi vero 39 prosenttia eli 390 euroa. Tästä summasta vähennettäisiin perustulo 440 euroa, jolloin henkilö saisi käteen 1 050 euroa kuukaudessa. Tällöin veroprosentti olisi negatiivinen eli -5 prosenttia.

Samalla tavalla laskettuna 7000 euron tuloilla olisi veroprosentti 36 prosenttia ja käteen jäisi siis 4510 euroa.

Perustulo ei siis muuttaisi radikaalisti yhteiskunnan tulonjakoa, mutta se yksinkertaistaisi verotusta ja omien tulojen arviointi helpottuisi.

Perustulo, työn verotus ja käteen jäävä tulo Vihreiden perustulomallin mukaan:

• vihreä palkki = perustulo 440 euroa / kk (veroton)
  
• sininen palkki = käteen jäävät työtulot verojen jälkeen
• punainen palkki = työtuloista maksetut verot (alle 5000 euron työtuloista 39 %, tämän ylittävistä 49 %)
• käteen jäävä kuukausitulo = vihreä palkki + sininen palkki

Vaikuttaako perustulo kunnallisverotukseen?

Esittämämme perustulomalli ei vaikuta valtion ja kuntien suhteisiin. Perustulomalli tarjoaa toki mahdollisuuden kunnallisverotuksen yhtenäistämiseen, mutta mitään pakkoa siihen ei ole. Tällöin esittämämme veroprosentti on valtakunnallinen keskiarvo, ja todellinen veroprosentti riippuu asuinkunnasta (kuten nykyäänkin).

Koska perustulo itsessään luo progressiota, poistaa se kuitenkin nykymalliin sisältyvän ongelman tasaveron hivuttamisesta progressiivista valtionverotusta vähentämällä ja kunnallisveroa nostamalla. Perustulon avulla pienituloisia tuettaisiin veromallista riippumatta.

Edistäisikö perustulo yrittäjyyttä?

Nykyinen talousjärjestelmämme ei kannusta ihmisiä omaan yrittämiseen ja erityisesti palveluyrittäminen on verotuksen avulla tehty kannattamattomaksi. Perustulo edistäisi myös yrittäjyyttä, koska jokaisella kansalaisella – myös yrittäjällä – olisi yrittäjyyden turvana perustulo.

Tämä auttaisi erityisesti pienten yritysten syntymisessä, koska riski ryhtyä yrittäjäksi ja yrittäjän huoli omasta toimeentulosta ei olisi enää niin suuri. Nykyiset yrittäjyyden tuet säilyvät mallissamme perustulon lisäksi.

Torjuttaisiinko perustulon avulla köyhyyttä?

Kyllä. Perustulo olisi nykyistä sosiaaliturvaa oikeudenmukaisempi järjestelmä. Se vähentää ennen kaikkea työelämästä syrjäytymistä ja sitä kautta köyhyyttä. Perusturva ei olisi enää anomisen asia, ja perustulon avulla moni nykyään kannattamaton työ tai harrastus mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon.

Niille, joilla ei ole mahdollisuutta jatkossakaan työhön, perustulo yhdistettynä toimeentulotukeen ja asumistukeen takaa nykyistä paremman toimeentulon. Perustulo parantaa myös vähävaraisten elämänlaatua, ja työvoima- ja sosiaalihallinto voi keskittyä työkyvyn edistämiseen ja auttamiseen luokittelun sijaan.

Miten perustulo vaikuttaisi kansantalouteen?

Perustulo ei maksaisi nykyistä sosiaaliturvaa enemmän, kun perustulo ymmärretään osana verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuutta. Kansantalous hyötyisi, kun työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Malli edistäisi etenkin pienyrittäjyyttä. Sen avulla sosiaaliturvan ja työn yhdistäminen on mahdollista, joten syrjäytyneiden määrä laskisi.

Toisaalta perustulon avulla esimerkiksi pienten lasten vanhempien mahdollisuus vähentää työaikaa paranee, mutta tämä on mielestämme arvokas panostus elämänlaadun parantamiseen. Laskemme kokonaisuudessaan näiden ns. dynaamisten vaikutusten olevan valtion tuloja merkittävästi lisääviä ja menoja vähentäviä, koska nykyisin yleinen täysi syrjäytyminen työelämästä tulee sosiaalisten ja terveydellisten ongelmienkin kasaantuessa hyvin kalliiksi.

Lisääkö perustulo byrokratiaa?

Perustulo vähentää byrokratiaa ja mahdollistaa valtiolle säästöjä. Työ- ja sosiaalihallinnossa voidaan entistä enemmän keskittyä ihmisten henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen.

Pitääkö perustulojärjestelmä toteuttaa jo ensi vaalikaudella?

Perustuloon siirtyminen mahdollisimman nopealla aikataululla on vihreiden tavoitteena. On kuitenkin todennäköisempää, että siihen siirrytään askelittain. Vihreät esittävät siksi lyhyen aikavälin ratkaisuksi seuraavia askelia, joilla voidaan toteuttaa perustulomallin tavoitteita osauudistuksina:

1. Pienituloisten veroale – alle 1 000 euron kuukausitulot pitäisi tehdä verovapaiksi. Tämä yhden miljardin euron veronalennus voidaan kattaa ympäristöveroilla. Tämä lisää pienituloisen työn kannattavuutta.

2. Sosiaaliturvajärjestelmää pitää yhtenäistää siten, että sosiaaliturvan eri etuuksilla eläviä ei aseteta keskenään eriarvoiseen asemaan. Samalla perusturvan tasoa on korotettava.

3. Sosiaaliturvan ja työn yhdistämistä on helpotettava siten, että työn vastaanottaminen on työnhakijalle kannattavaa. Se tarkoittaa sosiaaliturvan, esimerkiksi asumistuen, tuloloukkujen vähentämistä.

4. Yrittäjien ja apurahaa nauttivien sosiaaliturvaa on vahvistettava samalle tasolle kuin palkkatyötä tekevillä. Uudistus on toteutettava ansiotason siitä kärsimättä.