Vihreät – De Gröna

Osmo Soininvaara 12.3.2007

Perustulomallin taustalla olevat laskelmat on tehty JUTTA-mallilla. Se on verotuksen ja sosiaaliturvalainsäädännön muutosten arviointiin tarkoitettu mikrosimulointiohjelma. Ohjelma sisältää tärkeimmät tulonsiirtoja ja verotusta säätelevät lait. Sen havaintoaineistona on 30 000 kotitalouden otos todellisista kotitalouksista, heidän tuloistaan, varoistaan ja tulonsiirroistaan.

Aineisto on vuodelta 2004, joten kaikki laskelmat on tehty vuoden 2004 hintatasossa ja sen aikaisiin olosuhteisiin nojautuen. Aineistosta on poistettu eläkeläiskotitaloudet. Tämä rajaus tehtiin työn helpottamiseksi. Ajatuksena on, ettei eläkepolitiikkaa tässä yhteydessä muutettaisi suuntaan eikä toiseen. Jos perustuloon siirrytään, eläkelainsäädäntö on toki sovitettava yhteen perustulon ja uuden verojärjestelmän kanssa, mutta tähän yhteensovittamiseen ei tässä tutkimuksessa ryhdytty.

Vuoden 2004 malli

Laskelmat on tehnyt Pertti Honkanen Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä. Toimeksiantona oli seuraavanlainen laskelma.

• Perustulo on 400 € kuussa jokaiselle 18 vuotta täyttäneelle, joka ei saa eläkettä.
• Perustulo korvaa kaikki sitä pienemmät etuudet, kuten kotihoidon tuen ja opintorahan.
• Kaikki 400 €/kk suuremmat etuudet, kuten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha maksetaan 400 € pienempänä, jolloin etuus ja perustulo yhteensä pysyvät entisen suuruisina. Asumistuki pysyy ennallaan, mutta perustulo otetaan huomioon tulona asumistukea määrättäessä.
  
• Perustulo rahoitetaan tuloverolla, joka on tasavero 60 000 euron vuosituloihin asti ja sen ylittävältä osalta 55 %. Tämä tasavero kattaa sekä kunnallisveron, valtion tuloveron että työntekijän sosiaaliturvamaksut. Pääomatuloista peritään 29 prosentin tasavero.
• Hallinnollisissa kuluissa syntyviä säästöjä ei oteta laskelmissa huomioon.
• Laskelmat perustuivat oletukseen, ettei perustulo vaikuttaisi käyttäytymiseen.
  
• Tehtäväksi annetaan etsiä se tuloveroprosentti, joka tekee uudistuksesta julkisen talouden kannalta kustannusneutraalin. Tässä julkinen sektori on laskettu yhteen käsittäen sekä valtion, kunnat kansaneläkelaitoksen että pakollisen eläkevakuutuksen.

Tulokseksi saatiin, että veroprosentti, joka tekisi uudistuksesta julkisen talouden kannalta neutraalin, olisi 48 %.

Mallissa olisi perustulon saajia 2, 8 miljoonaa, joille maksettaisiin perustuloa yhteensä 13,2 miljardia euroa. Perustulo korvaisi muita tulonsiirtoja 2,6 miljardin euron verran. Vastaavasti verotulot lisääntyisivät veropohjan laajenemisen takia 10,6 mrd €.

Nämä luvut ovat saaneet monet pitämään perustuloa järjettömän kalliina. Kyse on siitä, että perustulossa tavallisten palkansaajien progressiivinen verotus on toteutettu yksinkertaisemmalla tavalla, ei siitä, että järjestelmä olisi kallis. Nykyjärjestelmässä täysin tuloton saa yleensä jotain tulonsiirtoa, tavallisimmin työttömyyspäivärahaa. Tulojen kasvaessa tulonsiirto pienenee, ensimmäisistä euroista ei mene veroa kuin vähän. Perustuloa eivät omat ansiotulot pienennä, mutta sen vastineeksi jo ensimmäisestäkin ansaitusta eurosta menee 48 % veroa.

Jos ansiotulot ovat 3 000 euroa kuussa, veroa menee muodollisesti 1 440 euroa, mutta toisaalta saa perustuloa 400 euroa. Nettovero, 1 040 euroa, vastaa osapuilleen vuoden 2004 verotusta. Koska tavalliset palkansaajat saisivat toisaalta perustuloa ja toisaalta maksaisivat osapuilleen perustulon verran enemmän veroa, yhteenlaskettujen tuloverojen määrä on tietysti selvästi nykyistä korkeampi.

Tavanomaisia ansiotuloja saavien taloudellinen asema ei muuttuisi juuri lainkaan, mutta rahaa kulkisi enemmän edestakaisin, mikä näkyy sekä tulonsiirtojen (perustulo) että tuloveron tuoton näennäisenä kasvuna. Kun palkansaajia on noin 2,4 miljoonaa, tästä edestakaisin menevästä rahasta koituu liki runsaan kymmenen miljardin euron virta molempiin suuntiin.

Perustulo voitaisiin toteuttaa myös nykyjärjestelmää muistuttavalla tavalla siten, että perustuloa maksettaisiin vain pienituloisille. Täyden perustulon saisi vain kokonaan tuloton. Pienet ansiotulot pienentäisivät perustuloa, mutta niitä ei verotettaisi, kunnes perustulo on syöty loppuun. Vasta tämän yli meneviä ansiota verotettaisiin. Nykyjärjestelmään verrattuna tuloverot laskisivat.

Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, koska järjestelmä olisi hallinnollisesti hankala. Jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen ennakonpidätysprosentti ja ansiotulojen loppuessa perustuloa pitäisi anoa ja uudestaan työllistyessä taas peruuttaa anomus – siis ihan niin kuin nytkin.

Vaikutus tulodesiilien asemaan

Desiili Muutos (%)
  1     +8,2
  2     +5,5
  3     +3,9
  4     +3,3
  5     +2,1
  6     +0,8
  7     +0,5
  8     +0,1
  9     -1,1
 10     -5,0

Näin mitoitettu perustulo olisi tasoittanut jonkin verran tuloja siten, että alimmilla tulodesiileillä olevat kotitaloudet – erityisesti opiskelijat – olisivat hyötyneet taloudellisesti ja ylimmillä joutuneet maksamaan – lähinnä osinkotuloistaan, jotka vuonna 2004 olivat verottomia, mutta jotka on sen jälkeen pantu verolle. Köyhien kotitalouksien määrä olisi vähentynyt noin 20 000 riippuen siitä, mitä köyhyysmääritelmää käytetään. Tulonjaon epätasaisuutta mittaava gini-kerroin olisi laskenut 26:sta 25:een.

Julkisessa keskustelussa on väitetty, että perustulo pakottaisin poistamaan kaikki muut tulonsiirrot ja että järjestelmä tulisi niin kalliiksi, että se vaarantaisi julkiset hyvinvointipalvelut. Laskelmassa ei poistettu yhtään perustuloa suurempaa tulonsiirtoa. Lisäksi se oli koko julkisen sektorin osalta taloudellisesti neutraali, joten hyvinvointipalvelujen rahoitus ei tämän vuoksi olisi mitenkään vaarassa.

Käsitys järjestelmän kalleudesta perustuu väärinkäsitykseen veroina perittävien rahamäärien valtavuudesta. Kyse on niistä palkansaajista, jotka saavat tililleen jokseenkin saman rahasumman kuin aiemminkin, mutta raha kulkee vähän eri kautta.

Vuoden 2008 malli

Vihreän liiton valtuuskunta esitti perustuloksi hieman erilaista mallia kuin mitä laskelmissa oli tutkittu. Perustulonsuuruudeksi esitettiin 440 €/kk ja veroprosentiksi 44 % (39 % veroa ja 5 % sosiaaliturvamaksuja) paitsi 60 000 ylittävistä tuloista 54 %. Pääomatulojen veroprosentti esitettiin nostettavaksi 32 prosenttiin.

Lisäksi esitettiin, että myös 17-vuotiaille maksettaisiin lapsilisää ja kansaneläkejärjestelmään liitettäisiin 600 euron takuueläke niin, että kansaneläkkeen ja ansioeläkkeen ollessa yhteensä alle 600 euroa/kk erotus maksettaisiin kansaneläkkeen täydennyksenä. Nämä esitykset maksaisivat yhteensä noin 150 miljoonaa euroa.

Malli perustuu oletukseen, että vuoden 2008 hintataso on 10 % korkeampi kuin vuoden 2004 hintataso, jolloin 400 euron perustuloa vuonna 2004 vastaisi 440 euron perustulo vuonna 2008. Vuonna 2008 korkeammasta BKT:sta 44 prosentin tasavero tuottaisi nimellisesti 4,9 miljardia ja reaalisesti 1,7 miljardia euroa enemmän kuin 48 prosentin tasavero vuonna 2004. Jos julkinen sektori ei reaalisesti kasvaisi lainkaan, jolloin sama reaalinen verotulo riittäisi, veroprosentti olisi voitu laskea 42 prosenttiin, mutta toki yhteiskunnassa on muitakin kehittämistarpeita.

Vuoden 2008 taloudellinen tilanne ei ole tiedossamme, mutta yleisesti käytettyjen ennusteiden mukaan esitys on taloudellisesti tasapainossa. Tämän lisäksi vihreillä on sisällä ehdotus ympäristö- ja energiaverojen lisäämisestä miljardilla eurolla, joten esitysten taloudellinen tasapaino on paljon parempi kuin vaikkapa valtiovarainministeri Heinäluoman esityksissä.

Lopuksi

Kyse ei ole viimeistellystä ehdotuksesta. Sellaisen tekeminen vaatisi paljon suurempia tutkimusvaroja. Tarkoituksena on ollut muodostaa perusta perustulosta käytävälle keskustelulle. Laskelman tarkoituksena on osoittaa, miten nykyisen tasoinen tulojen tasaaminen voitaisiin toteuttaa perustulon keinoin, kuinka anteliaan perusturvan se takaisin ja kuinka korkeat verot tarvittaisiin sen rahoittamiseen. Mallia on mahdollista kehittää eteenpäin. Keskustelussa esiin nousseet ongelmakohdat on mahdollista korjata mallia kehittämällä.

[Tutustu Osmo Soininvaaran ppt-esitykseen 'Perustulo. Mitä se maksaa?']