26 väärää väitettä perustulosta

Eli vastauksia perustulokritiikkiin, jota on mm. Tuula Haataisen nettisivuilla ja Ville Kopran perustuloaiheisessa pamfletissa Perustulo - kova vai pehmeä paketti.

1. Perustulo on kallis uudistus, minkä vuoksi hyvinvointipalveluita joudutaan leikkaamaan. (Tuula Haatainen, sd.)

Vihreä perustulomalli on kustannusneutraali. Kun kaikki saavat perustulon, vastaavasti työtulojen verotus kiristyy, jolloin ihmisten nettoansiot ja valtion nettoverokertymä pysyvät suunnilleen samoina. Vihreään perustulomalliin ei liity mitään suunnitelmia hyvinvointipalveluiden leikkaamisesta.

2. Pentti Arajärvi (sd.) on laskenut, että 450 euron perustulon toteuttaminen vaatisi kerättävän veroasteen korottamista noin 7—8 miljardilla eurolla, mikä nostaisi veroprosenttia huomattavasti.

Juuri näin kävisikin. Vihreiden laskelmissa 440 euron perustulon yhteydessä marginaaliveroprosentti alle 5000 euron kuukausituloista olisi 39 ja tämän ylittävistä tuloista 49. Palkansaajien kokonaistulot - (siis perustulo + nettotulot palkasta) eivät juuri muuttuisi. Pienituloisten palkansaajien tulot kasvaisivat, kaikkein suurituloisempien pienenisivät hieman.

3. Ensin maksetaan perustulo, sitten verotetaan se pois. Miksi kierrättää rahaa näin valtavasti?

Nykyinen systeemi henkilökohtaisine veroprosentteineen, veronpalautuksineen ja mätkyineen on sekava. Perustulomallin vahvuus on sen selkeydessä.
Perustulo voitaisiin toteuttaa myös nykyjärjestelmää muistuttavalla tavalla siten, että perustuloa maksettaisiin vain pienituloisille. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä, koska järjestelmä olisi hallinnollisesti hankala. Jokaiselle pitäisi olla yksilöllinen ennakonpidätysprosentti ja ansiotulojen loppuessa perustuloa pitäisi anoa ja uudestaan työllistyessä taas peruuttaa anomus – siis ihan niin kuin nytkin.

4. On väärin antaa ihmisille ilmaista rahaa.

Hyvinvointivaltion yksi peruskivi on jo nyt se, että ihminen voi saada rahaa tekemättä mitään.
Onko Fortumin Mikael Lilius ansainnut omalla työllään optiotulonsa. Ei ole. On vain tehty sopimus, että hän saa yhteisesti hankituista miljoonista osuutensa nykyisellä systeemillä. Yhtä lailla voisimme tehdä sopimuksen, että osa näistä yhteisistä miljoonista jaetaan tasaisesti kaikille.

5. Perustulo kannustaa toimettomuuteen.

Nykyjärjestelmässä työttömyyspäiväraha kannustaa ihmisiä olemaan tekemättä mitään töitä, koska pientenkin töiden tekeminen poistaa työttömyyspäivärahan. Perustulomallissa sen sijaan työnteko ei vähennä perustuloa mihinkään, vaan työnteko kannattaa aina.
On hassua, että demarit voivat olla yhtä aikaa huolissaan siitä, että perustulo pakottaisi ihmiset ottamaan mitä tahansa työtä millä tahansa palkalla ja että perustulo saisi ihmiset olemaan tekemättä töitä.

6. Perustulo on lähinnä rahanjakomalli. Se jättää ihmiset oman onnensa nojaan eikä pyri aktiivisesti auttamaan ja työllistämään heitä.

Kuinkakohan moni toimeentulotuen hakija kokee virastossa saavansa apua myös sosiaalisiin ongelmiinsa?
Nykyisin perusturvan hakeminen on niin vaikeaa, että heikoimmassa asemassa olevat vain harvoin pystyvät hakemaan kaikkea etuja, joihin he ovat oikeutettuja.
Perustulo vähentää byrokratiaa myös sosiaalipuolella. Kun toimeentulotukea tarvitsee jakaa vähemmän, voivat sosiaalityöntekijät keskittyä pankkina toimimisen sijasta ihmisten henkilökohtaisempaan auttamiseen.

7. Syyperustainen sosiaaliturva piirtää selkeän ja oikeudenmukaisen kuvan yksilön ja yhteiskunnan välisistä vastuista ja velvollisuuksista. (Arajärvi)

Teoriassa juuri näin. Käytännössä sanat "selkeä", "oikeudenmukainen" ja "syyperustainen sosiaaliturva" näyttävät kummalliselta samassa lauseessa.

8. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on niin hyvä, ettei sitä kannata lähteä muuttamaan.

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen esittää itsekin järjestelmän täysremonttia. Suomessa on Pohjoismaista eniten pätkätyöläisiä ja huonoin sosiaaliturva.

9. Perustulo kytkeytyy ideologiaan, jossa jokainen vastaa omista asioistaan. Sidos yksilön ja yhteiskunnan välillä heikkenisi.

Onko Kelan lomakkeiden täyttäminen sellainen sidos, jota on syytä vaalia?
Hyvinvointiyhteiskunnan ideaali ei useinkaan vastaa todellisuutta.

10. Perustulon avulla pyritään heikentämään ansiosidonnaista turvaa.

Vihreässä perustulomallissa ei puututa ansiosidonnaisiin etuuksiin.

11. Lähes kaikki perustulon kannattajat vaativat työmarkkinoiden vapauttamista kilpailulle ja sopimusten yleissitovuuden purkamista. (Ville Kopra, sd.)

Vihreät eivät vaadi tällaista.

12. Kun yrityksen huomaavat työntekijän saavan palkan lisäksi perustulon, he laskevat palkkoja.

Vihreät eivät ole purkamassa keskitettyä sopimusjärjestelmää, ja ammattiliitot eivät varmasti anna palkkojen laskea. Väitteeseen sisältyy väärinymmärrys, että perustulo lisäisi ihmisten nettoansioita. Näin ei useimmilla ihmisillä käy, koska verotus kiristyy vastaavasti. Nettopalkkoihin ei siis synny sellaista suurta lisäystä, jonka työnantajat voisivat imeä taskuihinsa.

13. Perustulomalli legitimoi silpputyöyhteiskunnan, vaikka silpputöitä vastaan pitäisi taistella.

Huonosti tuo taistelu tuntuu nyt toimivan. Siksi on helpompi myöntää asiantila ja luoda siihen sopiva sosiaaliturva. Lisäksi on ihmisiä, jotka haluavat tehdä lyhyempää työviikkoa.

14. Perustulomallia ei ole testattu missään. Miksi Suomen pitäisi toimia koelaboratoriona?

Täällä ei kai saisi testata muuta kuin ranskalaisia ydinvoimaloita.
Vihreät eivät esitä perustulomallin käyttöönottoa välittömästi, vaan että sitä kohti edettäisiin asteittain, samalla perusteellisesti tutkien, mitä ollaan tekemässä.

15. Miksi perustuloa esittävät vain äärivasemmisto ja äärioikeisto, miksei poliittinen keskusta? (Kopra)

Lasketaanko keskusta ja vihreät äärivasemmistoon vai äärioikeistoon?

16. Perustulomallissa puhutaan paljon matalan tuottavuuden töistä. Miksi Suomen korkean tuottavuuden strategia pitäisi vaihtaa tällaiseen (Kopra)

Kaikki eivät valmistu diplomi-insinööreiksi.

17. Jos Suomen valtio maksaa perustuloa kaikille kansalaisilleen, pitäisikö silloin EU-lainsäädännön vuoksi Suomen maksaa perustuloa kaikille EU:n kansalaisille? (Kopran pamfletti, s. 20)

Maksaako Suomen valtio nyt työttömyyskorvauksia kaikille EU:n työttömille?

18. Vihreiden perustulomalliin jäisi edelleen harkinnanvaraisia tukia, joten se ei vähennä byrokratiaa.

Totta kai perustulo vähentää byrokratiaa, vaikka joitain tukimuotoja jäisikin.
Toimeentulotuen hakijan ei tarvitse esittää kaikkia kuitteja. Työvoimatoimistojen henkilökunnan ei tarvitse tietää tuhatta tulkintaa ja muutosta. Pätkätyöläisen ei tarvitse välipätkän aikana hakea sosiaaliturvaa, vaikka asumistukea saisikin. Kun kaikki tietävät oikeutensa, niiden selvittäminen ei ole enää täyspäivätyö.

19. Perustulo lisäisi tuloeroja, kun kaikki palkkaa ja osaketuloja ansaitsevat saisivat sen nykyisten tulojensa lisäksi. (Haatainen)

Tässä ei edelleenkään ole ymmärretty, että myös verotus muuttuu. Itse asiassa vihreiden perustulomalli tasoittaisi ihmisten nettotuloja. Siinä köyhien käteen jäävät tulot kasvaisivat, kun taas rikkaimman kymmenyksen tulot heikkenevät. Osin tämä johtuu myös siitä, että pääomavero nostettaisiin 28:sta 32 prosenttiin ja rikkaita suosivia verovähennyksiä karsittaisiin.

20. Perustulo ei parantaisi kansaneläkkeellä tai toimeentulotuella sinnittelevän tilannetta, koska silloin kansaneläke ja toimeentulotuki poistuisivat. (Haatainen)

Vihreiden mallissa tarveharkintainen toimeentulotuki ei poistu. Vihreät myös esittävät minimikansaneläkkeen nostamista 600 euroon, mikä olisi merkittävä parannus.

21. Perustulosta muodostuu naisille kannustusloukku, joka rohkaisee jäämään kotiin ja tekemään lisää lapsia sen sijaan että nainen tekisi omaa uraansa.

Perustulo auttaa kotiäitiä pitämään yllä ammattitaitoaan, koska se tekee keikkatyöt kannattaviksi, ja samoin perustulo helpottaa opintojen jatkamista sekä täydennyskouluttautumista.

22. Ympäristöveron on tarkoitus tehdä itsensä tarpeettomaksi, siksi se on huono rahoitusinstrumentti perustulolle. (Arajärvi)

Periaatteessa ympäristöverot ovat tällaisia, mutta ei käytännössä. Esimerkiksi bensavero rajoittaa autoilua, mutta silti siitä saadaan valtavasti rahaa valtion kassaan.
Jos kuitenkin jätetään ympäristöverot pois, vihreiden malli on yhden miljardin alijäämäinen. Näin syntyvä miljardin veronkevennys on kuitenkin pieni verrattuna nykyisen hallituksen veronkevennyksiin.

23. Jos Kela lakkautettaisiin, jokainen eläkeläinen saisi 35 euroa kuussa lisää, eli jokainen suomalainen 5 euroa. Sosiaaliturvamenoista hallintokulujen osuus on noin 3 prosenttia, eli ei byrokratiaa karsimalla saada suuria kustannussäästöjä, varsinkin kun vihreiden malli on osittaisen perustulon malli eli myös harkinnanvaraisia tukia säilytettäisiin. (Arajärvi)

Vihreät eivät väitä, että perustulo rahoitettaisiin byrokratiaa vähentämällä. Byrokratian vähentämistä tavoitellaan siksi, että järjestelmä olisi yksinkertainen.

24. Vihreä perustulomalli väittää purkavansa kannustinloukkuja, mikä ei pidä paikkaansa, koska harkinnanvarainen toimeentulotuki + asumistuki säilyvät, samoin ansiosidonnainen työttömyysturva. (Kopra)

Malli ei pura kaikkia kannustinloukkuja, mutta suuren osan niistä ja pienentää kaikkia. Vihreät tiedostavat asumisen tukiin liittyvät ongelmat ja esittävät asumistuen kehittämistä yhdeksi perusturvauudistustyöryhmän tehtäväksi.
Jos yrittää perustulolla ratkaista yhden viidestä kannustinloukusta (asumistuki, toimeentulotuki, soviteltu päiväraha, päivähoidon maksut, veroprogressio) niin demarit syyttävät vihreitä siitä, että neljä jää ratkaisematta. Eikö ole hyvä, että edes yksi loukuista saadaan purettua?

25. Kannustinloukkuja voi purkaa ilmankin perustuloa. (Kopra)

Kyllähän nykyjärjestelmää voi kehittää monin tavoin, mutta uudistukset tekevät siitä helposti entistä sekavamman ja yksi kannustinloukun purku luo uuden.
Vihreät haluavat ehdottomasti kuulla demareiden esityksen perusturvan kehittämisestä ja ongelmien ratkaisemisesta, jotta keskustelua voidaan jatkaa. Perustulo ei ole meille pyhä opinkappale vaan keskustelun avaus.

26. Vastikkeeton perustulo syrjäyttää parikymppisiä nuoria. Heille 440 euroa on niin iso raha, ettei mitään tarvitse tehdä.

Tämä voi olla ongelma, mutta toisaalta perustulon maksaminen vasta esim. 22 vuotta täyttäneille jättäisi 18—21-vuotiaat väliinputoajiksi. Ei myöskään ole varmaa, lisäisikö perustulo nuorten syrjäytymistä vai päinvastoin. Siksi ei kannata ennakoida, vaan ottaa kaikki täysikäiset perustulon piiriin, ja jos tämä lisää nuoren syrjäytymistä, miettiä sitten, mitä pitäisi tehdä.
Nykyään esimerkiksi Helsingissä kaikki halukkaat eivät pääse toisen asteen koulutukseen, vaikka ammattiosaajista on kova pula. On siis falskia syyttää nuorten syrjäytymisestä sosiaaliturvaa. Perustulo voi luoda nuorillekin uusia työmahdollisuuksia.

Katso myös