Siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen
Siirrytään valikoivaan asevelvollisuuteen
Suomessa on aika siirtyä kohti valikoivaa, sukupuolineutraalia asevelvollisuutta - ensiaskeleena kohti täyteen vapaaehtoisuuteen perustuvaa järjestelmää.
Yleisesti hyväksytyt uhkakuvat eivät edellytä, että Suomen tulisi ylläpitää 350 000 miehen massa-armeijaa ja yleistä asevelvollisuutta. Massiivisen maahyökkäyksen uhkaan varautumisen sijasta armeijan vähät resurssit on käytettävä tehokkaasti vastaamaan nykyajan uhkia.Sodanajan asevoimaksi riittää joukko, jolla voidaan vastata niin sanottuun strategiseen iskuun ja ehkäistä siviileihin kohdistuva sotilaallinen terrori.
Reservin kooksi riittää varustuksesta laadusta riippuen noin 75 000–150 000 sotilasta. Tämä voidaan saavuttaa jos noin 8–20 prosenttia ikäluokasta, lukien mukaan sekä miehet että naiset, suorittaisi varusmiespalveluksen.
Jatkossa asepalveluksen suorittavat tulisi valita ensisijaisesti vapaaehtoisista, joista tehdään karsintaa terveys- ja kuntoperusteilla sekä psykologisilla testeillä. Kun palveluksessa annettavan koulutuksen sisältö on tehokasta ja korkeatasoista, palvelun mielekkyys houkuttelee riittävän joukon koulutettavia vapaaehtoisia.
Asevelvollisuutta on Suomessa pidetty valtiolle edullisena keinona
järjestää puolustus. Puolustusbudjettiin käytetty osa ei kuitenkaan
kerro kansantaloudellisia kokonaiskustannuksia.
Asevelvollisten menettämien työtulojen aiheuttama
kansantaloudellinen kustannus on noin prosentin bruttokansantuotteesta.
Työuran aloittaminen voi viivästyä asevelvollisuuden takia yhden ihmisen
kohdalla 6–24 kuukautta. Tämä tarkoittaa merkittäviä henkilökohtaisia
palkka- ja eläkemenetyksiä. Valikoiva asevelvollisuus on pehmeä keino
pidentää työuria. Se vähentää maanpuolustuksen epäsuoria menoja ja on
kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaisempi.
Pitkällä aikavälillä Vihreät tavoittelee täyteen vapaaehtoisuuteen
perustuvaa kutsuntamenettelyä.
Suomalainen asevelvollisuusarmeija laajoine reserveineen on jo
poikkeus Euroopassa. Vain Kreikalla ja Kyproksella on Suomen lisäksi
laaja yleinen miesten asevelvollisuus. Ruotsi siirtyi kesällä
ammattiarmeijaan. Saksa harkitsee asevelvollisuudesta luopumista.
Lue lisää Vihreiden mallista Vihreiden asevelvollisuuslinjauksista (pdf) >
Fredrikinkatu 33
00120 Helsinki
p. 09 5860 4160
vihreat@vihreat.fi
Palautelomake
Hyvä
Nyt tiedän ketä äänestää! Hyvä vihreät, että uskallatte kyseenalaistaa viimevuosituhantisia käsityksiä!
Ei palkkasotureita Suomeen
Mitähän ovat ne nykyaikaiset uhkat, joihin pienellä teknoarmeijalla halutaan vastata?
Ja onko meillä muka mahdollisuuksia ylläpitää sellaista teknistä puolustusvalmiutta, jolla vain torjumme sen tänne suunnatun "strategisen isku", jonka sen jälkeen palaamme välittömästi normaaleihin päivärutiineihin.
Minä väitän että ainoa sotilaallista valmistautumista vaativa sotilaallinen uhka on sota. Sota käydään täällä samoilla "säännöillä" kuin kaikkialla muuallakin, eli sissisotana miehittäjää vastaan. Ja täysin riippumatta siitä, millaiset lelut on miehittäjällä tai miehitetyllä.
Se pieni ja teknisesti korkeatasoinen armeija, jota vihreät nyt havittelevat, soveltuu lähinnä sotimiseen ulkomailla. Voidaan siis sanoa, että tässä suhteessa ollaan trendin harjalla.
Itse olen vakaasti sitä mieltä, että Suomeen ei tarvita armeijaa, vaan pelkät puolustusvoimat riittäisivät.
Malli Cajander?
Malli Cajander?
Juho Laadun kommentti
Juho Laadun kommentti oli jäänyt roskapostisuodattimeen. Viesti alla.
- - - -
Oletetaan että tämän aloitteen takana on halu parantaa maailman
rauhaa vähentämällä puolustusvoimien vahvuutta pienin askelin samassa
tahdissa muiden maiden kanssa.
Valittu tie näyttää olevan siirtyminen vapaaetoisista koostuvan ja ammattiarmeijan suuntaan, pois koko kansan puolustusvoimista.
Toinen
tapa toteuttaa tuo (olettamani) aie keventää varustautumista olisi
pitää kriisinhallinta koko kansan asiana, mutta sitä keventäen, ehkä
siirtäen sen painopistettä pois pelkästä aseellisesta toiminnasta myös
rauhan turvaamiseen, aseettomaan palvelukseen, siviilipalvelukseen ja
muuhun kriisinhallintaan.
Jos tarkastellaan näiden
vaihtoehtoisten mallien vaikutuksia maailman turvallisuuteen, koko
kansan puolustusorientoituneet puolustusvoimat (ja muut vastaavat
kriisinhallintajoukot) todennäköisesti pitävät aseellisten konfliktien
riskin huomattavasti matalammalla kuin ammattimaisten armeijoiden
käyttö. Kynnys osallistua eri konflikteihin aktiivisena osapuolena
madaltuu huomattavasti jos armeija koostuu ammattimsista iskujoukoista,
jotka voivat operoida helposti (ja toimeen kuuluvasti) ulkopolitiikan
ja ehkä kauppapoltiikan ja yleisen politikoinninkin tarpeiden mukaan.
Kumpaa
vihreät haluavat, Suomen puolustamista perinteiseen tapaan vai
aktiivista aseellista osallistumista maailman kriiseihin? Suomen oman
alueen puolustamiseen pieni mutta vahva iskujoukko ei taida soveltua
kovin hyvin. Myös Suomen rauhanturvatoiminta maailmalla on ollut
pitkälti tavallisten kansalaisten asia, ei niinkään aseellisten
iskujoukkojen. Ammattimaiset iskujoukot taas voivat hyvinkin pian
löytää tiensä maailman kriisipesäkkeisiin, myös aktiivisina ja
konflikteja ylläpitävinä osapuolina.
Vihreissä on varmaankin
keskimääräistä enemmän sivareita ja muita rauhaa rakastavia, aseellista
toimintaa vieroksuvia kansalaisia. Vapaaehtoisuuteen perustuvat
puolustusvoimat voisivat vapauttaa monet näin ajattelevat tästä
ikävästä velvoitteesta. Mutta maailmanrauha ei välttämättä parane
siten, että kriisiasiat jätetään niistä kaikkein eniten kiinnostuneiden
ja innostuneiden haltuun. Voisi olla parempi korostaa yhteisvastuuta ja
kaikkien kansalaisten yhteistä osallistumista rauhan takaamiseen, kukin
tavallaan (sivarina, reserviläisenä, rauhanturvaajana,
rauhanneuvottelijana).