Vihreät – De Gröna

TIEDOTE 4.8.2010

Vihreiden hallitusryhmä:

OULU-SEINÄJOKI -RADAN RAHOITUSTARVE ON RATKAISTAVA

Työllisyyskehitys on kääntynyt hitaasti parempaan suuntaan. Hallituksen elvyttävä politiikka on toiminut: elvyttävällä politiikalla on saatu aikaiseksi työllisyyskehityksen suunnan muutos ja talouden elpyminen.

- Energiaverojen korotus jatkaa hallituksen ekologista verouudistusta. Valtionvarainministeriön budjettiesityksen sisältämät veroratkaisut ovat perusteltuja. Sitä suuremmat kiristykset haittaisivat talouden ja työllisyyden kehitystä. Liinoja ei saa panna kiinni liian nopeasti, Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki sanoi.

Uusiutuvan energian paketin rahoitus tukee osaltaan talouden rakennemuutosta ja kotimaista työllisyyttä energia-alalla päästöjen vähentämisen lisäksi, Sinnemäki totesi.

Hyvät luonnonystävät,

Olen iloinen, kun saan olla avaamassa Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kampanjaa luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Vuosi 2010 on YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuosi, jonka tavoitteena on ollut edes hidastaa monimuotoisuuden köyhtymistä. Suomi ja Euroopan unioni ovat asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen tähän vuoteen mennessä.

Tavoitetta ei valitettavasti tulla saavuttamaan. Vaikka luontomme monimuotoisuus vähenee hieman hitaammin kuin aikaisemmin, ei huonoa kehitystä ole saatu kokonaan pysähtymään.

Arviota Suomen lajien monimuotoisuudesta päivitetään. Kartoitus jatkuu tämän vuoden loppuun, mutta vanhoista tutkimuksista tiedämme, missä tällä hetkellä mennään: arviolta joka kymmenes lajeistamme ja puolet luontotyypeistämme on uhanalaisia. Lisätutkimusta tarvitaan, tunnemme vain noin 35 % lajeista niin hyvin, että uhanalaisuutta voidaan edes arvioida.

- Norppalaki mahdollistaa tehotoimet norpan suojelemiseksi

Norpan suurimpia uhkia ovat ilmastonmuutos sekä verkkokalastus, joka on merkittävin yksittäinen norppiin kohdistuva uhka. Verkkokalastus on myös helpoiten poistettavissa oleva uhka. Vihreiden eteläsavolaisen kansanedustajan Heli Järvisen mielestä saimaannorpan pelastaminen sukupuutolta on niin tärkeää, että vapaaehtoisen suojelun riittävyyttä on pohdittava.

- On hienoa, että vapaaehtoinen suojelu on edennyt ja suojelualuetta on nyt saatu kasaan 1 500 neliökilometriä. Ei tosin ole mitenkään varmaa, rittääkö se norpan pelastamiseksi. Siksi tarvitsemme norppalain, joka mahdollistaa tiukemmat toimenpiteet pikaisesti, jos norppakanta ei nouse toivotulla tavalla, Järvinen sanoi kalastuslain käsittelyssä eduskunnassa.

Järvisen mielestä suojelualueita tarvitaan lisää.

- Verkkokalastuksen mahdollistava laki käsiteltävä nopeasti

Tärkein toimi norpan pelastamiseksi on verkkokalastuksen kieltäminen norpan elinalueella kuuttien ensimmäisten elinkuukausien aikana 15.4.-30.6. Kun verkot vaihdetaan katiskoihin 77 päivän ajaksi vuosittain, estetään verkkoihin takertuneiden kuuttien tukehtumiskuolemat ja saadaan norppakanta kääntymään nousuun.

Maa- ja metsätalousministeri Anttila toi viimein tänään hallituksen päätettäväksi esityksen laiksi, joka mahdollistaa verkkokalastuksen kieltävän asetuksen antamisen norppien pesimäaikana.

Saimaannorppia on jäljellä enää 260 yksilöä, joista lisääntyviä naaraita on vähän yli 60. Norppaa on suojeltu tähän mennessä vapaaehtoisten sopimusten avulla. Tämä ei ole riittänyt kattamaan kaikkia norpan elinalueita. Suojelualueiden väleissä on aukkopaikkoja, joiden suojeluun ei ole löytynyt riittävästi vapaaehtoista tahtoa. Kalastus saattaa keskittyä entistä voimakkaammin näille alueille ja uhata siten norpan selviytymistä.

Norpan pelastamiseen pyrkivä kattava verkkokalastuskielto norpan elinalueella sen pesimäaikana ei ole toteutunut, koska maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ei ole tähän mennessä halunnut ryhtyä pakkotoimiin norpan pelastamiseksi. Vastuu ei ole ainoastaan ministeri Anttilan, vaan myös koko keskustapuolueen.