Lainsäädäntö
Haavisto ryhmäpuheenvuorossa perustuslain muuttamisesta: Perustuslain muutokset lisäävät avoimuutta ja suoria vaikutusmahdollisuuksia
Perustuslain selkeys ja päätöksenteon avoimuus on kansanvallan kulmakivi. Perustuslain uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ratkaista Suomen EU-edustamista vaivannut kahden lautasen ongelma sekä vahvistaa parlamentarismia ja hallituksen suoraa vastuuta eduskunnalle.
Vihreille kansanvalta, avoimuus ja kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat perusarvoja, joita tämä perustuslain muutos tukee.
– Hallitus ehdottaa perustuslakiin lisäystä, jolla 50 000 kansalaista voi saada kansalaisaloitteen kautta lainmuutoksen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Vihreät pitävät kansalaisaloitteen tuloa perustuslakiin erittäin hyvänä asiana, kansanedustaja Pekka Haavisto sanoi Vihreiden ryhmäpuheessa
Pekka Haaviston ryhmäpuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta
Arvoisa puhemies,
Napoleonin kerrotaan aikanaan sanoneen, että perustuslain olisi parasta olla lyhyt ja epäselvä. Itsevaltiaille epäselvät lait saattavat sopiakin parhaiten, mutta demokratiassa perutuslain selkeys ja päätöksenteon avoimuus on koko kansanvallan kulmakivi.
Nyt hallituksen esityksenä annetun perustuslain uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ratkaista Suomen EU-edustautumista vaivannut kahden lautasen ongelma sekä vahvistaa parlamentarismia ja hallituksen suoraa vastuuta eduskunnalle.
Miten näissä tavoitteissa on onnistuttu? Hallitus ehdottaa perustuslakiin lisäystä (53§), jolla 50 000 kansalaista voi saada kansalaisaloitteen kautta lainmuutoksen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Vihreät pitävät kansalaisaloitteen tuloa perustuslakiin erittäin hyvänä asiana.
Vihreät: Julkinen kuuleminen ydinvoimasta
Vihreät ovat huolestuneita demokratian kapeutumisesta eduskunnan ydinvoimakäsittelyssä. Kokoomus, Keskusta ja SDP ovat olleet halukkaita rajaamaan ydinvoiman eduskuntakäsittelyä siten, että ainoastaan talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta käsittelisivät esitystä.
Vuonna 2002, kun ydinvoimasta viimeksi päätettiin, asiaa käsiteltiin seitsemässä eri valiokunnassa. Nyt myös aikataulu on huomattavasti nopeampi kuin viimeksi.
- Jotta kansalaiset voivat arvioida eri argumenttien pitävyyden, on ne saatava päivänvaloon. Talousvaliokunnan on järjestettävä ydinvoimasta julkinen kuuleminen, aivan kuten viime viikolla järjestettiin Kreikan avustamisesta EU-maiden tuella, vaatii Vihreiden kansanedustaja, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Niinistö puoluevaltuuskunnassa ydinvoimasta: Vihreät haluavat asiallisen ja perusteellisen eduskuntakäsittelyn
”On käsittämätöntä, että ydinvoiman innokkaimmat kannattajat eduskunnassa pyrkivät käyttämään valtaansa eduskuntakäsittelyn supistamiseksi ennen näkemättömällä tavalla. Vuonna 2002 talousvaliokunta käsitteli asiaa kolme kuukautta, nyt esitetään kolmea viikkoa.
Silloin talousvaliokunnalle antoi lausuntonsa oman erityisalansa näkökulmasta seitsemän valiokuntaa. Nyt talousvaliokunnan puheenjohtaja, Fennovoiman osakkaan Lahden Energian hallituksen jäsen Jouko Skinnari (sd.) haluaa lausunnon vain yhdeltä valiokunnalta. Eikö innokkaimpien ydinvoiman halaajien röyhkeydellä ole mitään rajaa edes kansanvallan pyhätössä, eduskunnassa? Mitä he pelkäävät menettävänsä asiallisen käsittelyn myötä?
Vihreä eduskuntaryhmä: Ei tekijänoikeuslain työsuhdeolettamalle
Vihreä eduskuntaryhmä vastustaa tekijänoikeuslakiin esitettyä työsuhdeolettamaa. Opetusministeriön työryhmä esittää, että työnantajalla olisi tekijän kanssa rinnakkainen käyttöoikeus teokseen. Työ- ja virkasuhteesta syntyneiden teosten oikeudet siirtyisivät työnantajalle, ellei esimerkiksi työsopimuksessa ole sovittu toisin. Työnantaja saisi oikeuden käyttää näitä teoksia vapaasti ja korvauksetta myös työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen, muuttaa teosta ja myydä sen käyttöoikeudet.
- Työsuhdeolettama ei ole tarpeellinen. Sopimusyhteiskuntamme perusarvoja on ollut, että tekijällä on oikeus päättää kenelle ja millä ehdoilla hän oikeutensa luovuttaa. Ei myöskään ole oikeusriitoja tai muita ongelmia, jotka vaatisivat työsuhdeolettamaa ratkaisukseen. Työnantajat ovat nykyiselläkin lainsäädännöllä saaneet neuvoteltua itselleen tarvitsemansa tekijänoikeudet, toteaa kansanedustaja, Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto.
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- seuraava ›
- viimeinen »