Vihreät – De Gröna

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa valitaan kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot. Lisäksi näissä vaaleissa valittavat elimet valitsevat kirkolliskokouksen maallikkoedustajat. Kirkolliskokous päättää kirkon linjauksista, valtuustot ja neuvostot taas päättävät seurakuntakohtaisesti asioista, samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot kuntia koskevista asioista.Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa 2010. Vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet, äänioikeusikärajaa on siis laskettu aikaisemmasta.

Vihreän liiton valtuuskunta on 28.11.2009 hyväksynyt seuraavan vaalijärjestyksen:

1. Puolueen ehdokkaat kansanedustajiksi asetetaan kussakin vaalipiirissä jäsenäänestyksen perusteella. (puolueen säännöt, 24 §)

2. Päätöksen ehdokkaiden lukumäärästä ja asettamisesta tekee puolueen piirijärjestö. (puolueen säännöt, 24 §)

3. Piirijärjestön tulee tiedottaa puoluehallitukselle kaikista piirijärjestön tekemistä ehdokasasettelua koskevista päätöksistä.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö totesi vaalirahoituskriisin juurien olevan kylmän sodan aikaisessa kabinettipolitiikassa. Perinteiset puolueet omaksuivat silloin suljettuja toimintatapoja, koska pelkäsivät avoimuuden vaarantavan Suomen ulkopoliittista asemaa.

- Viime vuosiin saakka perinteiset puolueet eivät ole olleet halukkaita uusimaan politiikan toimintatapoja kehittyneen ja avoimen länsimaisen demokratian tasolle. Pikemminkin näyttää siltä, että vaalirahoituksen osalta on vain omaksuttu uusia kyseenalaisia rahankeruun tapoja. Vaalilahjoitusten luoma varjo raha-automaattiyhdistyksen tärkeälle avustustehtävälle on ollut järkytys, Niinistö sanoi.

Vihreä eduskuntaryhmä on korostanut avoimen vaalirahoituslainsäädännön välttämättömyyttä kansalaisten luottamuksen säilyttämiseksi. Vihreiden mielestä hallituksen tiedonannossa linjataan kaikki vaalirahoituksen avoimuuden keskeiset kysymykset oikein.

Arvoisa puhemies,

Vihreille politiikan avoimuus on ollut liikkeemme synnystä asti kantavia ajatuksiamme. Kehittyneessä demokratiassa päätösten ja niiden valmistelun hyvyys punnitaan avoimessa julkisessa keskustelussa. Saman pitäisi koskea koko poliittisen järjestelmän toimintaa. Kansalaisten tulisi saada tietää kaikista yhteiskunnan ja puolueiden päätöksentekoon liittyvistä taustatekijöistä. Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on keskeinen osa tällaista avoimuutta.

Suomessa ei kuitenkaan ole perinteisesti näin toimittu. Kylmän sodan kabinettipolitiikan aikana perinteiset puolueet omaksuivat suljettuja toimintatapoja, koska pelkäsivät avoimuuden vaarantavan Suomen ulkopoliittista asemaa. Suomettumisen aiheuttama itsesensuuri ja sulkeutuneisuuden kulttuuri on aiheuttanut vamman suomalaisen politiikan sieluun.

Kaikki Vihreät euroehdokkaat vaativat EU-maihin ilmastolakia:

Riittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää sitovia tavoitteita

Kaikki Vihreiden eurovaaliehdokkaat vaativat yhteisessä lausunnossaan, että EU:n on viipymättä säädettävä direktiivi, jolla EU:n jäsenmaat velvoitetaan säätämään nykyisiä ja tulevia hallituksia velvoittava ilmastolaki.

Myös lukuisten kansalaisjärjestöjen vaatima ilmastolaki velvoittaisi valtiot noin viiden prosentin vuotuisiin päästövähennyksiin.

Eurovaaliehdokkaiden yhteinen lausunto:

”Ilmastonmuutos on meidän aikamme merkittävin kysymys. Lähes kaikki muut poliittiset kysymykset ovat sidoksissa siihen, kykenemmekö pysäyttämään ilmaston lämpenemisen.