Vihreät – De Gröna

Hyvät kuulijat,

On suuri kunnia tulla kutsutuksi puhumaan Paasikivi-Seuran tilaisuuteen. Olen myös tyytyväinen siitä, että puhetta valmistellessani tulin vihdoin lukeneeksi J.K. Paasikiven muistelmakirjan Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–41. Oli mielenkiintoista lukea, nyt kun talvisodan alkamisesta tulee kuluneeksi 70 vuotta, kuinka Paasikivi analyyttisesti ja mielenkiintoisesti käy läpi vaikeita ratkaisuja keskellä suurta murrosta.

Erityisesti minua kosketti Paasikiven Väinö Tannerille kirjoittaman kirjeen sanat 5.8.1939: ” Sinä ja minä olemme kasvaneet kiinni kapitalismin ja sosialismin liberaalisiin ideoihin, joiden vallitessa luultiin järjen ratkaisevan. Ja sen tähden on niin vaikea käsittää nykyistä maailmanmenoa. Ainoa, mistä olen selvillä, on että asiat ovat menneet toisin kuin on luultu.”

Aluksi lyhyesti Vihreiden sijoittumisesta suhteessa suomalaisen ulkopolitiikan traditioon.

Vihreät hahmottavat turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa laajan turvallisuuden käsitteen avulla. Siihen kuuluvat ympäristöriskit - esimerkiksi ilmastomuutos, Itämeren uhat, ydinturvallisuus tai kemialliset onnettomuudet. Laajaan turvallisuuteen kuuluvat myös luonnonkatastrofit, nälänhädät, pandemiat, hallitsemattomat pakolaisvirrat, terrorismi tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen lamauttaminen.

- Vaikka selonteko lähtee laajasta turvallisuuskäsityksestä, suuri osa sen johtopäätöksistä käsittelee vain puolustushallinnon toimenpiteitä. Johtopäätökset ovat Vihreän eduskuntaryhmän mielestä liian kapeita. Varustaudummeko oikeisiin uhkiin? On tärkeää, että tulevaisuudessa hallinnon kaikki sektorit olisivat turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa paremmin mukana, korostaa Pekka Haavisto vihreiden ryhmäpuheessa selonteon palautuskeskustelussa.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoro/ Pekka Haavisto

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko perustuu laajan turvallisuuden käsitteeseen, joka on myös vihreiden tapa hahmottaa turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Laajaan turvallisuuteen kuuluvat ympäristöriskit - esimerkiksi ilmastomuutos, Itämeren uhat, ydinturvallisuus tai kemialliset onnettomuudet. Siihen kuuluvat myös luonnonkatastrofit, nälänhädät, pandemiat, hallitsemattomat pakolaisvirrat, terrorismi tai yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen - kuten tietoverkkojen - lamauttaminen. Kaikista näistä on viime vuosina nähty esimerkkejä.

Varustaudummeko oikeisiin uhkiin? Vaikka selonteko lähtee laajasta turvallisuuskäsityksestä, suuri osa sen johtopäätöksistä käsittelee vain puolustushallinnon toimenpiteitä. Johtopäätökset ovat Vihreän eduskuntaryhmän mielestä liian kapeita. Olisikin tärkeää, että tulevaisuudessa hallinnon kaikki sektorit olisivat turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa paremmin mukana.

YK:n ydinsulkusopimuksen tavoitteet liukuvat yhä kauemmaksi. Tästä on osoituksena sekä Pohjois-Korean ydinkokeet että nykyisten ydinasevaltojen haluttomuus vähentää ydinaseistustaan.

- Euroopan unionin alueella on satoja ydinaseita, eri arviot vaihtelevat 200-480 aseen välillä. On kaksinaismoralismia vaatia uusia ydinasemaita luopumaan suunnitelmistaan, jos itse ei tehdä mitään. EU:n on näytettävä moraalista esimerkkiä ja aloitettava aktiivinen ydinaseriisunta omalla maaperällään ydinsulkusopimuksen pelastamiseksi, vaativat Vihreiden eurovaaliehdokkaat, työministeri Tarja Cronberg ja kansanedustaja Johanna Sumuvuori.

Vihreät pitävät hyvin myönteisenä selonteon tukea laajalle turvallisuuskäsitykselle ja siviilikriisinhallinnalle.