Vihreät – De Gröna

Arvoisa puhemies,

köyhyyden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat olleet hallituksen kärkitavoitteita. Niihin sitouduttiin jo hallitusohjelmassa. Erityisesti luvattiin vähentää lapsiperheiden köyhyyttä.

Opposition välikysymys tarjoaa näin ollen hyvän tilaisuuden keskustella siitä, miten hallitus on tässä tavoitteessaan onnistunut.

Arvoisa puhemies,

Vihreät ajoivat hallitusneuvotteluissa sairauspäivärahan ja pienimpien vanhempainpäivärahojen korottamista. Korotus on toteutunut ja sen taso on merkittävä, 160 euroa kuussa.

Opintotukea on korotettu ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Eläkeläisten tilannetta parannetaan ottamalla käyttöön takuueläke, joka nostaa pienimpiä eläkkeitä yli 100 eurolla kuussa.

Ensi vuonna perusturvaetuudet, opintotukea lukuun ottamatta, sidotaan indeksiin. Vihreiden mielestä indeksisuojan ulottaminen myös opintotukeen on syytä ottaa esille seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Arvoisa puhemies,

Käydäänkö Afganistanissa sotaa? Yhdysvalloille Afganistanin sota on jatkumoa syyskuun 11. päivän tapahtumista 2001, jolloin Yhdysvallat joutui terroristihyökkäyksen kohteeksi. Nämä terroristit olivat saaneet suojan silloin talebanien hallitsemasta Afganistanista, ja osaa heistä vielä etsitään, yli 8 vuotta iskujen jälkeen. On selvää, että koko kansainvälisen yhteisön on edelleen oltava mukana saamassa näiden iskujen tekijöitä tuomiolle.

Arvoisa puhemies,

Vuosi sitten valtion talousarviosta päättäessämme tiesimme edessä olevan taloudellisesti vaikeat ajat. Harva kuitenkaan uskoi, että talouden pudotus olisi tänä vuonna rajumpi kuin lamavuonna 1991. Näin on kuitenkin tapahtunut. Suomen Pankin viimeisimmän ennusteen mukaan taloutemme supistuu tänä vuonna 7,2 prosenttia. Teollisuustuotannossa syöksy on ollut vielä suurempaa, sillä vuodessa pudotusta on tullut 18,9 prosenttia. Työttömyysaste on tänä vuonna 8,6 prosenttia ja ensi vuoden ennusteiden mukaan jo 10-11 prosenttia.

Arvoisa puhemies

Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole pääasiassa tekninen ongelma. Valtaosa päästöjen vähentämiseen lähivuosikymmeninä tarvittavasta teknologiasta on jo markkinoilla tai tulossa pian.

Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ensisijaisesti myöskään taloudellinen ongelma. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että päästöt voidaan vähentää kestävälle tasolle kohtuullisin kustannuksin.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on ennen kaikkea poliittinen ongelma. Haastavinta on sopia reilusta tavasta jakaa päästövelvoitteet maailman maiden kesken. Maailman maiden, joilla on hyvin erilaiset vastuut ilmastonmuutoksen aiheuttamisessa ja hyvin erilaiset edellytykset rajoittaa päästöjä.

Teollisuusmaat eivät halua vähentää päästöjä ilman sitoumuksia Kiinan kaltaisilta nousevilta talouksilta. Kehitysmaat taas eivät hyväksy rajoituksia, elleivät teollisuusmaat ensin leikkaa omia päästöjään merkittävästi ja rahoita ilmastotyötä köyhissä maissa.

Arvoisa puhemies,

Paras-hankkeen tavoite on helppo kiteyttää: siitä on haluttu väline asukkaiden palveluiden mahdollisimman tasapuoliseksi turvaamiseksi eri puolilla maata.

Keinoja on ollut monia: kuntaliitokset, yhteistoiminta-alueet, kuntayhtymät sekä piirimallit. Tavoitteena on ollut koota palveluiden parhaat käytänteet toimiviksi kokonaisuuksiksi ja keventää hallintoa, mutta vajaat viisi vuotta hankkeen käynnistämisen jälkeen tulokset ovat suurelta osin vaatimattomia:

-itsenäisinä huonosti pärjääviä kuntia on edelleen liikaa-kallis ja harvoin tarvittu erikoissairaanhoito on liian hajautunutta-ja talouslaman seurauksena muutoin hyväkuntoistenkin kuntien talous on kriisiytymässä tai peräti jo kriisissä.

Kuntatalouden ongelmat