Vihreät – De Gröna

Ryhmäpuheenvuoro palautekeskustelussa ydinvoimamietinnöstä 29.6.10

Oras Tynkkynen

Arvoisa puhemies

Suomi on tienhaarassa. Tällä viikolla me kansanedustajat päätämme Suomen energiatulevaisuudesta vuosisadan loppuun asti. Torstainen äänestys ratkaisee sen, millä meidän lastenlastenlastemme Suomessa energiaa tuotetaan.

Me voimme valita lisäydinvoiman tien. Voimme rakentaa talouttamme energiamuodolle, joka perustuu pääosin ulkomaiseen teknologiaan, polttoaineeseen, osaamiseen ja työhön. Voimme nojata moniongelmaiseen riskienergiaan, jonka tuotannosta syntyvä ydinjäte pitää eristää ihmisistä ja ympäristöstä kymmeniksi tuhansiksi vuosiksi.

Voimme päättää antaa luvat vielä kahdelle uudelle ydinvoimalalle ja näin tehdä Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan asukasta kohti. Voimme tuottaa ydinsähköä saksalaisille ja pitää jätteet itsellämme. Lopputulos olisi sama kuin jos toisimme maahan ydinjätettä: sähkö muille, jätteet meille.

Arvoisa puhemies,

Kiviniemen hallitus jatkaa edeltäjänsä työtä Suomen johtamiseksi ulos taantumasta sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Vanhasen II hallitus toteutti vastuullista ja elvyttävää talouspolitiikkaa, jossa taantuman taakkaa ei jätetty heikompien kannettavaksi. Hallituksen aktiivisen työllisyyspolitiikan ansiosta olemme välttäneet opposition pelotteleman 1990-luvun laman kaltaisen massatyöttömyyden toteutumisen.

Kiviniemen hallitus jatkaa samalla hallituspohjalla Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman toteuttamista. Hallitus pyrkii edistämään talouden vakautta, kestävän kasvun edellytyksiä, tasa-arvoa ja yhteiskunnallista eheyttä.

Puheen pitäjä: Johanna Sumuvuori

Arvoisa puhemies,

Vihreät edellyttävät tulevalta kehyskaudelta talouden kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset ja kiihtyvä väestön ikärakenteen muuttuminen edellyttävät myös merkittävää tuottavuuden parantamista ja tehokkuuden lisäämistä.

Talouden tehokkuus- ja tuottavuusvaatimusten rinnalla on muistettava, mitä varten muutoksia tarvitaan: hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Vihreille kestävä talouspolitiikka tarkoittaa myös kansalaisten hyvinvointia, tasa-arvoa, ympäristön- ja ilmastonsuojelua.

Ekologisten ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäiseminen ja varhainen korjaaminen on hyvää talouspolitiikkaa. Jos jarruttelemme näissä asioissa nyt, tulee syntyneiden vahinkojen korjaaminen myöhemmin paljon kalliimmaksi.

Arvoisa puhemies,

Paras-hankkeen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia. Tähän mennessä tuloksia on saavutettu lähinnä hallinnossa.

2000-luvun aikana kuntien määrä on vähentynyt 107:llä, mikä on oikea suunta. Uusimman sosiaalibarometrin mukaan suuremmilla alueilla pystytään turvaamaan palvelut pieniä alueita paremmin. Valtion tulee tukea ja patistaa kuntia yhdistymään myös vuoden 2013 jälkeen, jotta kunnat muodostaisivat järkeviä kokonaisuuksia. Alle 20 000 asukkaan kuntia on edelleenkin yli 300 ja yli 20 000 asukkaan kuntia vain 55.

Arvoisa puhemies,

Napoleonin kerrotaan aikanaan sanoneen, että perustuslain olisi parasta olla lyhyt ja epäselvä. Itsevaltiaille epäselvät lait saattavat sopiakin parhaiten, mutta demokratiassa perutuslain selkeys ja päätöksenteon avoimuus on koko kansanvallan kulmakivi.

Nyt hallituksen esityksenä annetun perustuslain uudistuksen tavoitteena on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia, ratkaista Suomen EU-edustautumista vaivannut kahden lautasen ongelma sekä vahvistaa parlamentarismia ja hallituksen suoraa vastuuta eduskunnalle.

Miten näissä tavoitteissa on onnistuttu? Hallitus ehdottaa perustuslakiin lisäystä (53§), jolla 50 000 kansalaista voi saada kansalaisaloitteen kautta lainmuutoksen eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite antaa uuden mahdollisuuden suoraan demokratiaan ja lisää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia politiikan asialistaan. Vihreät pitävät kansalaisaloitteen tuloa perustuslakiin erittäin hyvänä asiana.