Puoluehallitus: Euroopan maatalouspolitiikasta entistä vihreämpää

Vihreiden tavoitteena on yhdistetty maatalous- ja maaseutupolitiikka, jolla vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia, parannetaan eläinten hyvinvointia ja turvataan maaseudun työntekijöiden oikeus toimeentuloon. Uuden ajan maatalouspolitiikassa yhdistyvät monipuolinen mahdollisuus kannattaviin elinkeinoihin sekä ympäristöhyödyt.

Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka on uudistumassa: EU-komissio esittää muun muassa pakollisia ympäristövaatimuksia maataloustuelle sekä tukien kohdistamista paremmin aktiiviviljelijöille.

EU on tärkein toimija Itämeren kannalta, sillä valtaosa Itämerta rehevöittävistä päästöistä on peräisin EU-maiden maataloudesta. Suomen on edistettävä ratkaisua, jossa ravinnekuormitus Itämereen ja muihin vesistöihin vähenee.

– On valitettavaa, ettei vesiensuojelu ole noussut uudistuksen päätavoitteisiin. Suomen tulee neuvotteluissa vaatia tukien suuntaamista niin, että vesistöjen kuormitus vähenee. Esimerkiksi kaikkein herkimmät alueet, kuten vesistöihin viettävät ja tulvavesien alle jäävät alueet, tulee ohjata kokonaan tehotuotannon ulkopuolelle, sanoo Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Anne Bland.

Vihreät haluavat, että EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa ympäristötuet kohdennetaan niin, että ne todella parantavat ympäristön tilaa. Nykyisellään ympäristötuet ovat jääneet lähinnä tuotantotuiksi, joilla ei ole ollut todellista vaikutusta.

- Ympäristötukea on Suomessa saanut yli 90 prosenttia viljelijöistä, mutta ympäristötuella tehtyjen toimien ympäristöhyödyt vaihtelevat. Uuden ympäristötuen on oltava kustannustehokas tapa vähentää ravinnekuormitusta ja sen tulee kannustaa viljelijöitä ympäristötekoihin esimerkiksi tarjouskilpailun avulla, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

– Nykyinen tukipolitiikka on johtanut ylituotantoon ja heikentänyt luonnon monimuotoisuutta. Nyt komissio haluaa ohjata myös lajiston monipuolistamiseen ja ilmastoystävällisempään tuotantoon. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus liikkuu oikeaan suuntaan, mutta askelet ovat turhan varovaisia, Anne Bland sanoo.

Komissio esittää 30 prosenttia kansallisista määrärahoista käytettäväksi vihertukiin. Näillä toimilla lisätään pysyvän nurmen määrää, monipuolistetaan viljelyä ja lisätään luonnonhoitoalaa: kesantoa, pellonpientareita ja suojakaistoja, jotka vähentävät ravinteiden valumista vesistöihin.

– Komission esittämää 30 prosenttia voidaan pitää sopivana miniminä vihertukien osuudelle. Mielestämme osuutta on tästä vielä vara kasvattaa. Siten kaikki viljelijät ovat ympäristötoimien piirissä, ja ympäristötukia voidaan kohdentaa tehokkaammin eniten päästöjä aiheuttaville pelloille, Niinistö sanoo.

Lisäksi maatalouspolitiikalla on tuettava maaseudun laaja-alaista ja sosiaalisesti kestävää kehitystä. Maaseudun maaseudun tuote- ja palvelukirjoa on laajennettava kehittämällä palvelutuotantoa niin matkailijoille kuin paikallisväestöllekin. Maataloustuen on mahdollistettava laajempi elinkeinojen kirjo.

– Tilojen perustuen avulla voidaan taata tiloille tietynlainen perustulo. Samalla tuetaan maaseudun elinkeinojen monipuolistumista. On myös hyvä, että tukea suunnataan jatkossa reilummin aktiiviviljelijöille, Niinistö sanoo.