Vihreät – De Gröna

Kuulin hämmästyksekseni, että Turun sosiaalidemokraatit eivät kannatakaan pikaraitiotien rakentamista Turkuun.

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Jarmo Rosenlöf oli puheenjohtajista ainoa, joka ei Turun Sanomien vaalipaneelissa viime viikonloppuna kannattanut pikaraitiotien rakentamista Turun seudulle. Kaikkien muiden valtuustoryhmien puheenjohtajat ilmoittautuivat samassa paneelissa pikaraitiotien kannattajiksi.

Mallin esittely:
www.vihreat.fi/ruuhkamaksu

Vihreiden ajatushautomo julkisti tänään oman ruuhkamaksumallin. Sen perusideana on, että autoilijoille tarjotaan positiivista houkutinta vaihtaa julkisiin liikennevälineisiin.

Mallin avulla voidaan kerätä noin 60-80 miljoonaa euroa vuosittain. Ruuhkat vähenevät ja samalla voidaan kehittää sekä joukkoliikennettä että liityntäpysäköintiä.

Vauras Espoo haluaa säästää sekä perusopetuksessa että toisen asteen opetuksessa.

Kuten eräs maamme eturivin politiikko toteaa: "Sen parempaa tulevaisuudeninvestointia ei voi olla kuin pitää perusopetuksen laatu hyvänä. Se minimoi korjaavien toimien tarvetta."

Nyt kun ikäluokat pienenevät, vapautuvat varat tulee pitää opetuksen piirissä. Lainatakseni vielä eturivin politiikon lausumaa: "Valtuutetuilla pitää olla takaraivossa, että kuntaan tulee tietty määrä valtionosuuksia koulutukseen. Koska meillä on selkeä tavoite, että ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan takaisin perusopetuksen vahvista miseen, niin sinne niiden pitää myös mennä."

Olipa kerran Tampereella, keskustan välittömässä läheisyydessä, kaupunkialueen matalimmalla kohdalla, oiva paikka vedenpuhdistamolle. Kun samalla havaittiin, että samalla puhdistamo puhdistaisi myös saastunutta Pyhäjärveä, tuumasta pantiin toimeksi. Suuri vedenpuhdistamo rakennettiin Viinikanlahteen.

Aika kului, Tampere kasvoi. Hatanpään alue muuttui pikku hiljaa osaksi keskustaa uusine asuntoalueineen ja Nokian liiketiloineen. Kaiken keskelle jäi Tampereen vedenpuhdistamo.

"No hemmetti, sehän on nyt keskellä mitä arvokkainta tonttimaata, lähellä keskustaa ja erinomaisten kulunyhteyksien varrella. Kannattaisikohan se siirtää pois", alkoi Tampereella mietintä.

Muistele hetki omia kouluaikaisia terveystarkastuksia. Kaikki muistanemme menneet ajat, jolloin kouluissa lähes vuosittain oli terveystarkastukset.

Luokan oppilaat odottelivat terveydenhoitajan oven takana vuoroaan. Tarkastuksessa käytiin läpi koululaisen kasvutiedot, kuulo, näkö, ryhti yms. sekä muutamalla kohdistetulla kysymyksellä selvitettiin sekä fyysinen että psyykkinen terveys. Tarvittaessa ongelmien ilmetessä ohjattiin lisätutkimuksiin.

Tuolloin arvion suorittivat tutut terveydenhoitajat ja koululääkärit. Aika on mennyt toki ohi tuon autoritäärisyyden, mutta jotain voisi sieltä ajasta lainata nykyisyyteen. Tutun terveydenhoitajan, lääkärin päivitettyine tietoineen ja tuunatuine tutkimuksineen olisivat taatusti hyödyllisiä meidänkin maailmassamme.