Eilen Cronberg susista

Kirjoittajan mukaan: Reijonaho Jaana (jaana.reijonaho_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 07.10.2005 9:39

• Seuraava viesti: Heikki Rinnemaa: "Verokeskustelu tieteellisemmäksi?"
• Edellinen viesti: Heikki Rinnemaa: "Tekijänoikeuslaista, niin tai näin."
• Seuraava ketjussa: Mikko Niskasaari: "VS: Cronberg susista"

Hei,

Tässä on eilen Tarja Cronbergin avustajan välittämänä lähtenyt tiedote susista:

LEHDISTÖTIEDOTE
2005 -10 -06

SUSILLE ALUEELLISET KIINTIÖT JA ALUEILLE OMAT PETONEUVOTTELUKUNNAT, vaatii Pohjois-Karjalan suurpetoneuvottelukunnan entinen puheenjohtaja, Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg

Susien, kuten muidenkin suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiselo on tärkeää ja mahdollista. Se ei ole meille edes vierasta. Suomalaisten tunnesuhde petoihin on kuitenkin muuttunut. Pedoista, etenkin sudesta on tullut symboli, johon kulminoituu syrjäseutujen asukkaiden monet menetykset. Edelleen sutta kohtaan tunnettaan pelkoa, mutta susikysymykseen liittyy myös paljon järjestelmän vastustusta. Vihaamme sutta, kun tunnemme voimattomuutta siitä, ettemme voi vaikuttaa meitä lähellä oleviin, arkeemme kuuluviin asioihin tai kun vastustamme EU:n valtaa ja ylhäältä sanelua. Nykyinen järjestelmä, jossa ihmiset saavat lehdistä lukea byrokraattien kantoja suotuisasta susien määrästä, EU:n sanktioista tai omasta toleranssistaan on omiaan vaikeuttamaan itse tavoitetta, uhanalaisen lajin suojelua.

• Nykyisillä menettelytavoilla hukataan hyvä tavoite, tuskastuu Tarja Cronberg, joka on useissa yhteyksissä tuonut esiin alueellisen päätösvallan merkitystä. Asetelma on yksinkertainen puolesta tai vastaan ja tällaisena omiaan kärjistämään eri osapuolten näkemyksiä ja loitontamaan tahoja toisistaan. Tarvitaan rakentavia ehdotuksia ja menettelytavan muutos.
• Päätösvalta pitää antaa alueille ja aluemalliin pitää myös luottaa, esittää Cronberg. Eikä pahaa tekisi luoda Ruotsin mallin kaltainen foorumi petokeskusteluille: vuosittaisessa suuressa tapahtumassa kaikki intressit ovat läsnä. Tutkijat, poliisit, urheiluseurat, metsästäjät, luonnonsuojelijat ja petoalueiden asukkaat - luonnonkäyttäjät yleensäkin tapaavat toisiaan, päivittävät tietojaan ja keskustelevat petokysymyksistä. Positiivisia kokemuksia on myös Pohjois-Karjalasta, jossa vuodesta 1998 toiminut suurpetoneuvottelukunta on vahvan paikallistuntemuksen laajapohjainen alueellinen ryhmä.

Aluekiintiömalli, jossa petokannan määrittelee ministeriö ja kaatojen kohdennus arvioidaan alueella ja sitä seurataan riistanhoitopiireissä, toimii jo Ruotsissa ja Suomessakin poronhoitoalueella. Malli on joustava, pyyntilupaprosessia ei tarvita. Cronberg uusintaakin Pohjois-Karjalan suurpetoneuvottelukunnan aikanaan ministeriölle esittämän ajatuksen aluekiintiöjärjestelmiin siirtymisestä koko Suomessa.
- Suomella tulisi myös olla rohkeutta määritellä selkeät alueelliset
tavoitekannat sudenhoitosuunnitelmassa.

• Myös omavastuiden poistaminen petovahinkojen yhteydessä on keino epäoikeudenmukaisuuden kokemusten ja sitä kautta susivastaisuuden lieventämiseen. Se on myös keino vähentää salakaatoja, toteaa Cronberg. Suomen susikanta on moninkertainen Norjaan ja Ruotsiin verrattuna, mutta siitäkin huolimatta olemme petovahinkojen hoitamisessa jäljessä. Ruotsissa ei petovahinkojen omavastuita ole ja koirastakin korvataan 10 000 kruunua. Norjassa on käytössä nk. petopalkka, jolla kompensoidaan elinkeinonharjoittajille riskiä suurpetoalueella toimimisesta.
• Kun petoja suojellaan lailla, pitää EU:n ja valtion kantaa vastuunsa myös niiden aiheuttamista vahingoista, sanoo Cronberg.

Lisätietoja: Tarja Cronberg 050 511 3009

• Seuraava viesti: Heikki Rinnemaa: "Verokeskustelu tieteellisemmäksi?"
• Edellinen viesti: Heikki Rinnemaa: "Tekijänoikeuslaista, niin tai näin."
• Seuraava ketjussa: Mikko Niskasaari: "VS: Cronberg susista"