Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyranta_miUku_smy.fi)
Päiväys: 07.11.2005 8:54
Moi!
Jouni Lundqvist kirjoitti, että
> Ylä-Lapin kiistanalaisten metsähakkuiden syiksi olen
> tulkinnut kaksi pääaihetta: Metsähallituksen sikäläiset
> tulostavoitteet ja paikallisten metsureiden ja koneiden
> työllisyyden. Olenko oikeassa.
Käsittääkseni olet aika tavalla oikeassa, mutta unohdat muun paikallisen työllisyyden, kuten sen sahan. "Metsähallituksen sikäläiset tulostavoitteet" vaan kuulostaa toiselta kuin se on. "Metsähallituksen sikäläinen tulostavoite" on nollatulos eikä yhtään enempää. Koko Metsähallituksen tulostavoitteen kannalta Ylä-Lappi on siis merkityksetön ja jos se olisi ainoa ratkaiseva asia, sekä Metsähallitus että maa ja metsätalousministeriö voisivat koska hyvänsä lopettaa kyseiset hakkuut.
Mutta asialla on myös se puoli, että myös ylälappilaiset ovat Suomen kansalaisia. Valtionhalinto ei voi suhtautua heidän työllisyyteensä ja toimeentuloonsa toisin kuin muihin suomalaisiin, vaan vastuut heitä kohtaan ovat samat kuin muitakin suomalaisia kohtaan.
> Maantieteellisesti äärirajoilla olevien metsien
> työllistävyydestä olen ajatellut, että se on yhtä kuin Turun
> tuomiokirkkoa alettaisiin purkaa työllisyysperustein.
> Kuullostaako idioottimaiselta vertaukselta.
Näinkin voi ajatella, mutta toisaalta on selvää, että metsätalouden kestävyyttä ei ole siellä ole ylitetty. Kysyisinkin vastakysymyksen: jos ihmiskunta ei voi käyttää uusiutuvia luonnonvarojaan edes kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, miten se oikein voi selvitä tulevaisuudesta.
Turun tuomiokirkon purku on hölmöä, koska tilalle ei kasva uutta kirkkoa. Metsän kanssa asia ei ole näin. Ja jos hakkuut lopetetaan "äärirajoilla", se tarkoittaa vain sitä, että äärirajan paikka muuttuu, minkä jälkeen on taas sopivaa vaatia äärirajahakkuiden lopettamista.
> Metsähallituksen tavoitteista taas voi sanoa, että tämä maa
> ei voi olla niin köyhä, että valtio ei voi joustaa Lapin
> hakkuiden tavoitteista.
Tätä onkin sopivaa julistaa juuri Ylä-Lapin ulkopuolella. Julistuksen kustantajiksi joutuvat kuitenkin muut. Minua kyllä järkyttää tällainen asenne, että koska Suomen valtio on niin rikas, se voi aivan hyvin jättää jonkun osan maasta oman onnensa nojaan.
> Turun tuomiokirkko voidaan rakentaa
> takaisin parissa vuodessa, mutta Lapin metsiä ei saa takaisin
> kahteensataan vuoteen.
Nykyisin vallalla olevan rakennussuojelun periaatteiden mukaan kerran purettu ja uudelleen rakennettu rakennus ei ole sama kuin se entinen. Siitä seuraa objektiivista arvoa, että rakennus todella on rakennettu aikoja sitten, sen ajan menetelmillä ja sen ovat tehneet sen ajan ihmiset. Sitä paitsi, pitkällä aikavälillä voi sanoa, että Turun tuomiokirkkoa ei ole rakennettu, vaan se on rakentunut. Sitä on kasattu pikkuhiljaa lukuisissa eri vaiheissa vuosistaojen ajan. On aika arrogantti näkemys, että joku NCC Puolimatka saisi tämän saman aikaan kahdessa vuodessa.
Metsä sen sijaan muuttuu kaiken aikaa, hakattiin sitä tai ei.
Hannes Mäntyranta