Kirjoittajan mukaan: Reijonaho Jaana (jaana.reijonaho_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 10.11.2005 13:47
Vihreän liiton presidenttiehdokas Heidi Hautalan puheen tiivistelmä
kampanja-avauksessa 10.11.2005
Helsingin Sanomat julkaisi viime lauantaina mielipidetutkimuksen, jonka tulokset ovat hätkähdyttävää luettavaa. Kansalaiset odottavat presidentin turvaavan hyvinvointipalvelut, etsivän uusia keinoja talouden ja työllisyyden parantamiseksi ja edistävän sosiaalista tasa-arvoa maassamme. Presidentin vallan vähentämistä kansalaiset sen sijaan vastustavat lähes yksimielisesti. Myöskään ulkopolitiikka ei suomalaisia kovasti kiinnosta.
Hätkähdyttävän tutkimuksesta tekee se, että presidenttiin kohdistuvat odotukset keskittyvät asioihin, joissa presidentillä ei ole muodollista valtaa. Vastaavasti niihin asioihin, joissa presidentillä on muodollista valtaa, odotukset eivät kohdistu juuri lainkaan.
Itse tulkitsen tutkimusta niin, että kansalaiset pohjimmiltaan odottavat presidentin käyttävän pikemminkin arvovaltaa kuin perustuslaissa säädettyä muodollista valtaa. Kansalaiset haluavat arvovaltaisen presidentin. Tämä vastaa omia käsityksiäni presidentin asemasta 2000-luvun Suomessa.
Presidentti on tulevaisuudessa yhä enemmän arvojohtajana yhä enemmän sellaisten yhteiskunnallisten syvävirtausten esiin nostaja, jotka jäävät arkipolitiikassa liian vähälle huomiolle. Suomella on monia vahvuuksia, joita tullaan tutkimaan kaukaakin. Hyvä peruskoulu, talouden eräät kilpailukykymittarit, ympäristöpolitiikka ja hallinnon korruptoimattomuus ovat saavutuksia, joista voimme olla ylpeitä.
Näille vahvuuksille on hyvä rakentaa, mutta ne eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Suomessa vallitsee yhteiskuntarauha, mutta sitä nakertaa kasvava eriarvoistuminen. Viime viikkojen tapahtumat Ranskassa kertovat, että huono-osaisia ei voi unohtaa ghettoihinsa. Ranskan liikemiehet ovat huolissaan ulkomaisten sijoittajien paosta. Eriarvoisuus ja syrjäytyminen nakertavat lopulta siten myös talouden perustaa.
Vastuullisten päättäjien tehtävänä on toimia Suomessa määrätietoisesti sen eteen, että vanhenevan väestön maana saamme keskuuteemme maahanmuuttajia. Maassamme on kuitenkin avointa ulkomaalaisten syrjintää, jopa rasismia. Nyt on aika toimia niin, että maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen ja saavat valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kasvava eriarvoisuus on globalisaation seurausta, joka niin maailman mitassa kuin Suomessakin vaatii nyt uudenlaista näkemystä taloudesta ja yhteiskunnasta. Tutkimukset kertovat, että yhteiskuntarauha toteutuu parhaiten tasaisimman tulonjaon yhteiskunnissa, joihin Pohjoismaat kuuluvat.
Haluan painottaa, että suomalaisen hyvinvoinnin puolustaminen vaatii maailman pahoinvoinnin pysäyttämistä.
Tänä vuonna on tehty lukuisia kansainvälisiä aloitteita kehitysmaiden köyhyyden poistamiseksi. Suomi ei voi uskottavasti osallistua tällaiseen toimintaan, ellei se itse pidä huolta omasta osuudestaan. Viime aikoina on taas ollut epäselvää, aikooko hallitus toimia ohjelmaansa kirjatun kehitysyhteistyötavoitteen toteuttamiseksi. Suomen on myös syytä toimia entistä painokkaammin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. On järjetöntä, että laitamme tulevien sukupolvien maksettavaksi lyhytnäköisen itsekkyytemme ja kuluttavan elämäntapamme.
Presidentin roolia kannattaa tarkastella vielä hiukan syvemmin. Jos presidentin odotetaan puolustavan kansalaisia päivänpolitiikan ja -poliitikkojen lyhytnäköisyydeltä, eikö kansalaisten näkemystä ja tahtoa voitaisi ottaa käyttöön myös suoraan - ilman presidentin välittäjäroolia? Suomi on mielestäni valmis vahvistamaan kansalaisten poliittisia oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia, kun perustuslakiamme seuraavan kerran - varmaankin jo lähivuosina - muutetaan.
Haluan olla kansalaisten puolustusvoima.
Lisätietoja:
Heidi Hautala
gsm 050 511 3129