Kirjoittajan mukaan: Pekka Raukko (pekka.raukko_miUku_PP.INET.FI)
Päiväys: 11.12.2005 12:10
Reijonaho Jaana kirjoitti:
>Kannanotto
>11.12.2005
>
>Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg perustuslakikiistasta:
>
>
>
<kilp>
>-Suomalaista parlamentarismia täytyy tukea ja olisikin dramaattista jos
>äänioikeuden 100-vuotisjuhlavuonna ensi keväänä samanaikaisesti muuttaisimme
>kiireellisesti perustuslakia ja siten poikkeaisimme käytännöstä, jonka mukaan
>perustuslakia muutetaan vain huolellisen valmistelun jälkeen, Cronberg sanoo.
>
>
Rauhalliseen tahtiin ja äärimmäisen huolellisesti valmistellen saatiin aikaan nykyinen perustuslaki, joka on sekava ja tulkinnanvarainen. Tuskin hätäilemällä voitaisi saada aikaan huonompaa.
Muutenkin ihmettelen tätä perustuslain palvontaa. Jos Suomen perustuslaki ei vastaa suomalaisten arvoja ja käsityksiä, miksi perustuslaki on arvokkaampi kuin kansalaisten tahto? Onko tämä demokratiaa, eli kansanvaltaa?
>Cronbergin mukaan turvallisuus on laaja-alainen kansalaisia huolestuttava aihe,
>jossa ei ole pelkästään kysymys armeijan ylipäällikkyydestä:
>
>- On keskusteltava uudesta turvallisuuspoliittisesta kehityksestä, jossa
>turvallisuusuhkat ja haasteet ovat yhä enemmän valtioiden rajat ylittäviä.
>Näitä ovat terrorismi, joukkotuhoaseet, rikollisuus, sortuvat valtiot,
>ympäristöongelmat, väestönkasvu, huumeet ja epidemiat.
>
>
Tähän Cronbergin toiveeseen on helppo yhtyä. Olisi todellakin paikallaan keskustella siitä, onko meidän syytä varustaa kommandojoukkoja hyökkäämään Euroopan ulkopuolelle ja altistaa itsemme näin oikeutettujen terrori-iskujen kohteeksi.
>Presidentti Tarja Halonen on väittänyt, että ylipäällikkyyttä ei voi viipaloida.
>Cronberg muistuttaa, että ylipäällikkyys ei ole nytkään jakamaton:
>
>
Kyllä Tarja H. on oikeassa. Ylipäällikkyyttä ei missään olioissa viipaloida, vaan se siirretään sotatilanteessa kokonaisena presidentiltä ammattisotilaalle.
>- Rauhan aikana presidentti on ylipäällikkö, mutta hän luovuttaa sen
>sotatilanteessa pois. Miksei voitaisi ajatella, että sotilaallisessa
>kriisinhallinnassa ylipäällikkyyttä hoitaisi tulevaisuudessa valtioneuvosto,
>joka jo nyt vastaa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden yhteensovittamisesta,
>Cronberg sanoo.
>
>
Mitä ihmettä tarkoittaa että "sotilaallisessa
kriisinhallinnassa ylipäällikkyyttä hoitaisi tulevaisuudessa valtioneuvosto" ?
Tarkoittaako tämä sitä että hyökkäyssodissamme (lähinnä siis Afrikassa) ylipäällikkyys olisi valtioneuvoston "kolleegiolla" ja puolustussodissa presidentillä? Olisiko meillä silloin kaksi erillistä armeijaa. Toinen hyökkäyksiin ja toinen puolustukseen. Hyökkäyssota johtaa helposti myös puolustussotaan, joten yhden armeijan ja kahden ylipäällikön mallissa voidaan helposti joutua tilanteeseen, jossa ylipäälliköt taistelevat keskenään sotilaallisista resursseista.
Hämmentävän vähällä keskustelulla Suomesta ollaan lopetettu puolustusvoimat ja perustettu tilalle myös hyökkäyssotiin tarkoitettu armeija.
-Pekka