Kirjoittajan mukaan: Mikko Niskasaari (mikko.niskasaari_miUku_kolumbus.fi)
Päiväys: 24.01.2005 14:49
Sakari Tuominen:
>Puhe uudesta Ribbentropp-paktista
>on tietysti liioittelua, mutta on muistettava:
>Saksa ei ole roistovaltio, mutta silti
>se on valmis pysymään geopoliittisten etujen
>takia hiljaa esim. Tsetseniasta.
Jos tätä pidetään indikaattorina jostain, niin samaan salaliittoon kuulunevat sitten myös USA, Ranska, Britannia, Espanja, Italia, Japani, Kiina... Mitkä valtiot EIVÄT ole hiljaa Tsetseniasta?
Tsetseenien opposition edustaja ei viime
viikolla uskaltanut tulla Suomeen, koska
hän ei saanut takuita vapaasta poistumisoikeudesta.
Perässä on Putinin hallinnon
antama kv-etsintäkuulutus (mikä tosin ei
ole estänyt Britanniaa antamasta hänelle
turvapaikkaa).
>Luen rivien välistä (oikein tai väärin), että Niskasaari pitää
>Venäjän ja Saksan/Ranskan yhteistyötä jonkinlaisena
>vastavoimana USAn ylivaltapyrkimyksille.
Siellä kylläkin luki lähinnä, että USA:n ylivaltapyrkimykset ovat ehkä pahin epäjärjestyksen ja selkkausten aiheuttaja maailmassa.
>USA ja Venäjä eivät ole vastavoimia,
>vaan pikemminkin toistensa peilikuvia, tosin peili on hiukan
>epäsymmetrinen.
En ymmärrä peilikuvavertausta, mutta tästä...
>Venäjän terrorivalta Tsetseniassa ja
>hegemoniapyrkimykset "lähiulkomailla" on nähtävä
>peilikuvana Irakin miehitykselle ja valmisteilla
>oleville uusille hyökkäyksille Irania ja Syyriaa vastaan.
... olen paljolti samaa mieltä. USA ei arvostele Venäjän raakuuksia Tsetseniassa, eikä Venäjä anna apua Irakin kapinallisille. NÄILLÄ mailla on yhteinen intressi jakaa toisilleen oikeuksia terroriin eri osissa maailmaa.
Minulle ei tosin selvinnyt, mitä Tuominen tarkoittaa Venäjän hegemoniapyrkimyksillä "lähiulkomailla".
>Niskasaari puhui pölhöistä äärioikeistolaisista Venäjän
>hyökkäyksellä pelottelijoina.
Kannattaa lukea tarkemmin. Kirjoitin myös:
"Olen samaa mielä siitä, että Venäjän
potentiaaliseen uhkaan on varauduttava".
Äärioikeistolaiseen pölhöpopulismiin
viittasin näin:
"On lähes tieteiskirjallisuutta, että Suomi joutuisi yksittäisenä Länsi-Euroopan maana - vieläpä EU:n jäsenenä - Venäjän hyökkäyksen kohteeksi. Tähän ei yleensä usko kuin pölhöin äärioikeisto. Venäjän hyökkäys liittyisi yleiseurooppalaiseen kriisiin".
Tuominen:
>Koko ajan Venäjällä
>pulpahtelee pintaan puhe Venäjän suuruuden palauttamisesta
>ja geopoliittisten tarpeiden vaatimuksista (ajoittain myös
>vuoden 1914 rajojen palauttamisesta).
Ja meillä on kohtalaisen suuriakin kansalaisjärjestöjä,
jotka vaativat vuoden 1920 rajoja,
tai ainakin Karjalan palauttamista.
Kyllä maailmaan puhetta mahtuu. Ei jokaista Venäjällä heiluvaa kylähullua kannata vakavasti ottaa - emmehän me piittaa omistammekaan. Äärikansallismielisten johtajien valtaannousu Venäjällä olisi toinen tilanne - eikä se olekaan täysin poissuljettua.
>Termi äärioikeistolainen sopii parhaiten luonnehtimaan
>Putinin KGB-kavereiden johtamaa Venäjää, siinä missä
>Bushin Amerikkaakin.
Ainakaan Venäjän mittapuilla Putin ei edusta äärioikeistoa - kas kun duumaa myöten löytyy sakkia joka vetää Putinista reippaasti oikealta ohi.
Venäjän kehitys ei ole Putininkaan aikana ollut pelkästään negatiivista, mutta Putinin kanssa on nähdäkseni kolme perusongelmaa:
Tuominen kirjoitti myös:
>Saksan ja Venäjän
>ystävyys ei ole ennenkään luvannut hyvää Suomelle,
>Baltialle tai muille reunavaltioille.
Historiasta voimme poimia kaikenlaista hauskaa. Ranskan ja Venäjän sopimus johti 1808 Suomen valloittamiseen Ruotsilta ja liittämiseen Venäjään - josta alkoi kehitys Suomen valtioksi. Todennäköisesti se oli meille onneksi.
Minusta näyttää, että tässä keskustelussa on mennyt sekaisin ainakin kaksi eri asiaa.
Toinen on epävarmuus siitä, mihin Venäjä kehittyy. Sen ennuste on kaikkea muuta kuin toivoton, mutta toki aitoja epävarmuustekijöitä ja huolenaiheita on.
Toinen on se, että luovutamme koko ajan suvereniteettiamme EU:lle, mutta ilmeisesti suuri osa populasta ei usko, että se parantaa turvallisuuttamme. Pikemminkin epäillään, että suuret maat hoitavat joka tapauksessa etunsa ja ajavat läpi tavoiteensa, ja meidän etumme jäävät jalkoihin. Tähän epäilykseen on mielestäni vahvat perusteet.
Ajatus Venäjän ja Saksan tekeillä olevasta liitosta muuta EU:ta - tai pieniä EU-maita vastaan on silti enemmän kuin vähän liian fantastinen.
V & S liitosta ei käy esimerkiksi edes H Mäntyrannan tuputtama Kaliningradin kauttakulkukiista. Se ei ole sitä paitsi ole yksin Liettuan ja Venäjän välinen asia - ei varsinkaan pitkittyessään. Kysymys on myös EU:n itärajasta.
Mikko Niskasaari