HAUTALA: TAMAN AJAN KESKITYSLEIREISTA EI SAA VAIETA
Kannanotto
8.1.2006
Vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala:
TÄMÄN AJAN KESKITYSLEIREISTÄ EI SAA VAIETA
- Jokainen sivistysvaltio tarvitsee historiapolitiikkaa ja menneisyydenhallintaa
Tämän päivän uutiset kertovat, että ensimmäiselle Yhdysvaltain vierailulleen
valmistautuva Saksan liittokansleri Angela Merkel aikoo ottaa presidentti
Bushin kanssa puheeksi terrorismin vastaisen taistelun varjopuolet, muun muassa
Guantánamon vankileirin. Samassa yhteydessä Merkel ilmaisee huolensa myös
Venäjän tilasta, hyvänä esimerkkinä uusi laki, jolla kansalaisjärjestöt otetaan
valtion tiukkaan valvontaan.
- Liittokansleri Merkelin kannanottoja voidaan verrata vaikkapa Suomen
pääministeri Matti Vanhaseen, joka on tiukasti kieltäytynyt sanomasta mitään
Guantánamon vankileiristä. Tuskinpa kyse oli vain siitä, että Vanhanen päätti
murjottaa tätä tivanneelle televisiotoimittajalle. Mitä teemme presidentillä,
joka ei uskalla puolustaa oikeusvaltiota, etenkin kun presidentiltä odotetaan
yhä enemmän arvojohtajuutta? Miten pitkälle Suomen valtiojohto aikoo vaieta
terrorismin vastaisen taistelun varjopuolista ja nykyajan keskitysleireistä?
Hautala kysyi keskustelutilaisuudessa, joka järjestettiin sunnuntaina
Helsingissä virolaisen toimittaja Imbi Pajun Torjutut muistot -elokuvan
esityksen yhteydessä.
Suomen valtiojohdon pidättyväiset kannanotot niin Venäjän kehityksen ongelmiin
kuin Yhdysvaltain johdolla käynnistetyn terrorismin vastaisen sodan
varjopuoliin kertovat siitä, että suomettuneisuudesta ei olla vielä irtauduttu.
Ja kuinka oltaisiinkaan, kun sen aikana vaikuttaneet poliitikot vaikenevat,
kun1970- ja 1980-lukujen politiikasta yritetään saada aikaan vain avointa
keskustelua, ei mitään oikeudenkäyntiä. Lähihistoriamme valkoisia läikkiä on
kiitettävästi alettu käsitellä historiantutkimuksessa, kansalaissodasta viime
sotien kautta kylmän sodan ja suomettumisen aikaan, mutta historioitsijat
saavat käydä keskustelua lähinnä keskenään.
Hautala on myös pettynyt siihen, että tasavallan presidentti Tarja Halonen ei
suostunut alkusyksyllä Armenian-valtiovierailullaan sanomaan mitään lähes
miljoonan armenialaisen kansanmurhasta, johon Turkki syyllistyi 1900-luvun
alussa:
- Maassamme pelätään turhaan historiapolitiikkaa, joka mielestäni kuuluu
jokaisen sivistysvaltion julkiseen elämään. Vain sen avulla kansakunta voi
vapautua menneisyyden taakasta ja katsoa tulevaisuuteen. Elävillä suomalaisilla
on perheessään ja suvussaan vieläkin kipeitä ja torjuttuja muistoja jopa vuoden
1918 kansalaissodan ajalta. Sotalapsista kertova elokuva "Äideistä parhain" on
puolestaan antanut monille Ruotsiin lähetetyille lapsille nyt vihdoin tunnistaa
omia kokemuksiaan. Viime vuosina on voitu keskustella vapaammin myös Karjalan
evakkojen kokemasta vääryydestä, jonka sovittamiseksi avoin omien tunteiden
käsittely julkisuudessa onkin välttämätöntä. Historialla on tunteet.
- Olen iloinen siitä, että olen voinut osallistua historiakeskusteluun myös
Virossa. Menneisyydenhallinnassa Virolla ja Suomella on yhtymäkohtia,
esimerkkinä vaikeat suhteet Venäjään. Presidentti Putinin järjestämät Voiton
päivän juhlat toisen maailmansodan päätymisen 60-vuotispäivän merkeissä
osoittivat, että Venäjä kieltäytyy kohtaamasta oman lähihistoriansa varjopuolia.
Olisi tärkeää, että suomalaiset ja virolaiset historiantutkijat saisivat aikaan
keskustelua venäläisten historioitsijoiden kanssa. Hallitusten tulee edistää
tutkimusta ja keskustelua pyrkimällä avaamaan kaikki arkistot tutkijoille,
Hautala vaatii.
- Menneisyyden kohtaaminen vaatii useita sukupolvia. Sitä on jatkettava ja jopa
kerrattava, jotta myöskään uudet sukupolvet eivät unohtaisi, mitä heidän
vanhempansa ja isovanhempansa ovat kokeneet. Hyvä esimerkki sovinnonteosta
menneisyyden kanssa on Suomessa Hämeenlinnassa ensi keväänä järjestettävä
kansalaissodan punaisten uhrien kristillinen hautaan siunaaminen. Aloite
siunaamiseen tuli Hämeenlinnan työväenyhdistykseltä. Yksittäiset ihmiset,
yhteisöt sekä elokuvantekijät ja kirjailijat voivat aloitteillaan ja
teoksillaan auttavat kohtaamaan meitä kaikkia muitakin ymmärtämään ja
kohtaamaan menneisyyden vaikeita asioita.
- Saksa on monessa hyvä esimerkki onnistuneesta menneisyydenhallinnasta ja
historiapolitiikasta. Natsien rikosten käsittelystä on siirrytty DDR:n
kommunistisen diktatuuriin, jonka uhreille on annettu mahdollisuus sekä
yksityisesti että ottamalla heidän kokemuksensa osaksi julkista keskustelua
vapautua taakasta. Ei varmaankaan ole sattumaa, että juuri Saksan uusi
liittokansleri Angela Merkel, itsekin entisen DDR:n kansalainen, uskaltaa puhua
oikeusvaltion puolesta niin idässä kuin lännessäkin.
Lisätietoja:
Heidi Hautala
gsm 050 511 3129
Paluu Ylevin alkusivulle