Kirjoittajan mukaan: Pekka Raukko (pekka.raukkoMIUKUPP.INET.FI)
Päiväys: 06.05.2003 11:40
"Juha" kirjoitti:
Siipiveikot on kahleissa, joten jatketaan...
> > Lisäksi prosesseja voitaisi muuttaa vähemmän energiaa kuluttaviin,
> päinvastoin kuin nyt on tarkoitus tehdä (mekaaninen vs. kemiallinen massa).
>
> Eiköhän prosessien muuttamisella enemmän energiaa kuluttaviin ole joitain
> hyötyjäkin - saatava tuote on paremman laatuista jolloin sille löytyy
> paremmin markkinoita ja siitä saadaan parempi hinta.
Tuote ei ole parempilaatuinen ja sen jalostusarvo on matalampi kuin enemmän sellua sisältävien hienopapereiden. Hyöty tulee tietysti siitä, että säästetään kallista raaka-ainetta käyttämällä enemmän kustannusten ulkoistamisen vuoksi edullista energiaa.
> > Sellupohjainen paperiteollisuus on käytännössä energiaomavaraista. Siitä
> ei ole mitään syytä luopua, vaikka määrää voidaan tietysti rajoittaa
> sellaiselle tasolle, että luontomme sen kestää.
>
> Jälleen olemme periaatteessa samaa mieltä. Avainkysymys onkin tuo mainittu
> taso.
Aivan. Sopivaan "tason" määrittämiseen ei ole olemassa oikeaa faktaa, vaan se on puhtaasti arvokysymys. Ekosysteemiä voidaan toki vaurioittaa niin vakavasti, että edellytykset ihmistenkin elämälle katoavat. Useimmille "oikea" luonnonsuojelun taso on kuitenkin tätä rimaa selvästi ylempänä, mutta korkeutta ei voi faktojen avulla määrittää.
> Ja ilmastoa voi saastuttaa tuottamalla polttovoimalla sähköä, kun liikenne
> kuitenkin käyttää polttovoimaa?
Uusiutuvat biopolttoaineet eivät saastuta ilmastoa, vaan tuottavat käytännössä ainoastaan paikallisia lyhytaikaisia päästöjä. Nekin ovat toki haitallisia terveydelle, mutta haitat kohdentuvat kronologisesti ja spatiaalisesti oikeudenmukaisemmin.
> > Olet toistuvasti esittänyt tämän väitteen. Missä nämä investoinnit
> sijaitsevat, ja paljonko niiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti on?
> Ainakin TO osallistui Meri-Porin hiilivoimalaan vuoden 1993 kielteisen
> ydinvoimapäätöksen jälkeen.
> http://www.tvo.fi/21.htm
-94 tuotannon aloittaneen Meri-Porin voimalan rakennuspäätös on luonnollisesti tehty selvästi ennen ydinvoimaäänestystä. Rahoitus, lupaprosessi, rakentaminen ja käyttöönotto ei tämän mittaluokan investoinnilla tapahdu vuodessa eikä ehkä kahdessakaan.
> > Kysehän ei oikeasti olekaan suuremmasta määrästä perusteollisuutta, vaan
> ainoastaan tuotannon energiaintensiivisemmästä rakenteesta, eli toisin sanoen
> mm. siirtymisestä kemiallisesta massasta mekaaniseen massaan.
>
> ...eli korkeampaan jalostusasteeseen ja laadukkaampiin tuotteisiin.
Ei, vaan matalampaan jalostusasteeseen ja bulkkituotantoon, jonka kannattavuus perustuu luonnonvarojen riistoon.
> Tehokkuuden kasvattaminen voidaan tehdä joko työntekijöiden työpanosta
> kasvattamalla kompensoimatta sitä heille täysimääräisesti, tai
> automatisoimalla toimintaa. Automatisointi ja tuottavuuden kasvu taas lisää
> työpaikkoja muilla aloilla - esim. kyseisten koneiden valmistajien,
> huoltajien ja suunnittelijoiden osalta. Työ siirtyy entistä enemmän
> mekaanisesta työstä korkean teknologian työksi.
Metsäsektorin suora ja epäsuorat työllistäminen on ollut jatkuvassa jyrkässä laskussa. Kun sen omistuskin on suurelta osin siirtynyt rajojemme ulkopuolelle, ovat koko alan positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset vähentyneet rajusti. Sille on vain "saavutettuna etuna" jäänyt nautintaoikeudeksi ympäristömme esteettisen ja ekologisen monimuotoisuuden raiskaaminen, vaikka aiempi positiivinen vastavuoroisuus on lähes kadonnut.
> Kysyntää ei voi luoda. Tai tavallaan sitä kyllä voi houkutella lisää, mutta
> siitähän ei ole kysymys.
Siitä nimenomaan on kysymys.
Olen juuri kuunnellut aiheesta proseminaaria valmistelevan ystäväni "alustuksen".
Kulutusyhteiskuntaan siirtyminen ei tapahtunut tuotantoteknologian kehityksen myötä ja sen vaikutuksesta. Se tapahtui vasta massiivisen poliittisen "ohjauksen" seurauksena, jolla siihen asti rationaalisille ja säästäväisille ihmisille luotiin jatkuva tarve kuluttaa yhä uusia "hyödykkeitä" ja opetettiin heidät hylkäämään toimivatkin "edellisen vuoden mallit".
> Sähköyhtiöt tuottavat halvimmalla tavalla sähköä, ja jättävät kalliimmat
> tavat (voimalat) käyttämättä.
> Jos hiilivoimaa ei enää tarvita peruskuorman ajamiseen, sitä pidetään
> entistä enemmän reservissä sen sijaan, että paahdettaisiin täysillä.
Se, kuinka paljon hiilivoimaa on reservissä, riippuu kokonaiskulutuksesta. Kokonaiskulutukseen taas voidaan vaikuttaa sisällyttämällä ydin- ja hiilivoiman ulkoistamat kustannukset sähkön hintaan.
Ydinvoimaa ei koskaan pidetä reservissä, koska sen kustannukset ovat korkeat myös reservissä. Pääomavaltaisen kustannusrakenteen vuoksi ydinvoimaa voi hyvinkin olla edullista ajaa myös tappiolla.
> Mitenkäs sitä lämpötilariippuvaista kulutusta lisätään? Lisäämällä
> sähkölämmitystä?
Aivan.
> Miten sähköyhtiöt tuossa onnistuvat? Pakottamalla ihmiset hankkimaan
> sähkölämmityksen öljylämmityksen sijasta?
Suomessa on valtava lauma markkinoinnin ammattilaisia, joilla on käytössään laaja arsenaalit toimintatapoja. Pakottaminen on yksi niitä harvoja, jota tämä keinovalikoima ei sisällä.
Sähkölämmitystä voidaan lisätä nykyiseen tapaan maksattamalla osa tuotantokustannuksista muilla sähkön kuluttajilla. Sähkölämmittäjähän käyttää pääasiassa kaikkein kalleimmalla tavalla tuotettua sähköä, mutta saa sen kuitenkin muita pienkuluttajia halvemmalla. Toimivassa markkinataloudessahan näin ei voi olla.
> Onko öljylämmitys hyvä asia?
Ei ole, mutta se on parempi kuin hiililaudevoimalla tuotetulla sähköllä lämmittäminen.
> > Premissi on väärä. Kevyesti kallistuvan energian maksaisivat ne jotka sitä
> kuluttavat.
>
> Hienoa! Siis myös tuulivoiman ostajat maksaisivat tuulivoiman tuottamisen
> kaikki kustannukset?
Aivan ehdottomasti.
> > Nyt siitä maksavat ympäristön pilaantumisena ja erilaisina riskeinä myös
> ne, jotka eivät itse energiaa käytä.
>
> Avainkysymys lienee: Kuka määrittelisi näiden riskien ja ympäristön
> pilaantumisen hinnan?
>
> Minun mielestäni ainoa oikea mittari olisi tiettyjen aineiden emissiovero.
Olen samaa mieltä.
> Toinen mahdollinen (lisä-)mittari olisi lisäksi joko riskien varautumiseen
> kuluvien pääomamenojen korvausvelvollisuus, yhtiön velvollisuus varautua
> riskeihin, tai velvollisuus ottaa vakuutus mahdollisten realisoituvien
> riskien varalta.
Tarkoitatko, että kannatat ydinvastuulain kumoamista?
> Ydinvoimayhtiöillä pitäisi olla (ja on) lakisääteiset vakuutukset. Sen
> *lisäksi* ne vastaavat kuluista omaisuudellaan.
Eivät vastaa.
Ydinvoimayhtiöt on ydinvastuulailla vapautettu täydestä korvausvelvollisuudesta ja niille mahdollisesta onnettomuudesta lankeava korvausvastuu on vain murto-osa yhtiön kokonaisvarallisuudesta. Tämän pienen korvausvastuun ne ovat vakuuttaneet.
Täydestä arvosta ydinvoimaonnettomuutta vastaan voi kuitenkin vakuuttaa itse voimalaitoksen ja tästä vakuutuksesta saatavat korvaukset ovat suuremmat kuin yhtiön omat vastuut ulkopuolisille aiheutuneista vahingoista.
Pekka