Kirjoittajan mukaan: Hannes Mantyranta (hannes.mantyrantaMIUKUsmy.fi)
Päiväys: 12.05.2003 11:13
Tervehdys!
M. Nieminen kirjoitti, että
> Aatehistoriallisestikin intressantti ns. rotuhygienisesta
> näkökulmasta on
> Hyvösen laajasti kritisoima vuoden 1948
> harsinta-julkilausuman tulkinta,
> jossa vulgaaridarwinistisesti vaadittiin hakkaamaan nurin
> "kehityskelvottomat", "kilpailussa hävinneet" ja "tuhoon tuomitut".
Aatehistoriallisesti kyse ei liene ollut sen lennokkaammasta asiasta kuin viljelyssä yleensäkään. Lennokkuutta vähentää edelleen se, että metsänviljelyä harjoitetaan kasveilla, jotka ovat pääsäännön mukaan luontaisesti syntyneitä.
Harsinta hylättiin ainakin sillä perusteella, että sen katsottiin heikentävän puuston perimää, koska parhaat puuyksilöt kerättiin pois ja heikommat jätettiin lisääntymään. Jos välttämättä halutaan puhua rotuhygieniasta, niin tarkoitus nimenomaan oli päästä eroon rotua heikentävästä hygieniasta.
Mutta Hannu on ilmeisesti sitä mieltä, että perustelu on ollut väärä.
> Tätä tulkintaa noudatettiin ja valvottiin sukupolvi-kaksikin
> striktisti.
> Tämän tuloksena nykyisin olemme tilanteessa, jossa em.
> _alikasvokset_ on
> pääpiirteissään tuhottu ja tuhoamista vastustaneet
> metsänomistajat satojen
> käräjätuomioiden avulla vaiennettu.
Hakkaamalla alikasvos tuhotaan se alikasvos, mikä hakataan, se on tietenkin itsestäänselvää. Mutta ei alikasvos sinällään siitä mihinkään tuhoudu, koska sitä kasvaa uutta.
> Tiheäsyistä, alhaalta oksatonta laatupuuta ei kuitenkaan ole
> kasvanut ilman
> _alikasvoksia_
Siis että alikasvos aiheuttaa sen, että oksat häviävät? Ei kai sentään. Alaoksat varisevat, koska valo tulee ylhäältä, ja tätä kehitystä on joskus kiihdytettykin karsinnalla.
> puusepänteollisuutemme on nykyisin miltei
> tyystin vailla
> raaka-ainetta.
No jaa. Kyllähän noita sahoja vielä tässä maassa riittää. Mutta varmaan on niitäkin, joiden mielestä nykytukki ei ole kyllin hyvää.
Hannes Mäntyranta