Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyrantaMIUKUsmy.fi)
Päiväys: 13.05.2003 15:23
Tervehdys!
Hannu Hyvönen kirjoitti, että
> Alikasvosten vainoaminen on faktaa.
> Alikasvokset raivataan jo ennen avohakkuuta ja taimikonhoidossa ja
> nuoren metsänhoidossa ja kasvatushakkuissa jatkuu sama politiikka.
Joo, jos nyt välttämättä halutaan käyttää sanaa vainoaminen. Ei tätä sinällään kai kukaan kiistäkään.
> Ja herää tietenkin kysymys miksi piti tehdä se kallis
> istutus,kylvö ym
> jos ilmaisesti olisi saatu paikallista perimää edustavaa
> taimiaineista
> yllinkyllin.
>
> Kerro Hannes vastaus tämän hirvittävän tuhlauksen perusteeseen.
Se vastaus, jonka minä olen tähän saanut, on seuraava: se lyhentää kiertoaikaa 5-7 vuotta. Jos kiertoaika normaalisti on 70 vuotta ja jos tuo lyhenemä toteutuu, siitä voi suoraan laskea, että se lisää metsän kasvua 6-9 prosenttia.
> Pienet puut eivät ole geneettisesti huonompia, vaan ovat
> useimmiten vain
> nuorempia kuin suuret puut, tai vähemmän ravinteisella paikalla
> kasvaneita tms.
Eivätpä kai ole geneettisesti huonompia, mutta JOS puut ovat syntyneet samaan aikaan ja JOS ne kasvavat samanlaisella kasvupaikalla, niin kuin vierekkäiset puut useinkin, ei kai ole kaukaa haettu oletus, että pienempi puu on jollakin tapaa huonompi.
Jalostuksessa ajatus taas on, että vaikka syy ei aina olisikaan geeneissä, niin silloin tällöin se voi olla, ja pitkällä aikavälillä noudatettu systemaattinen menetelmä vaikuttaa silloin myös perimään. Näin vaikuttaa pienempien puiden systemaattinen poistaminen, mutta myös, jos se tehdäänkin systemaattisesti suurimmille puille. Tällä en nyt kuitenkaan tarkoita, että Hannu ajaisi suurempien puiden systemaattista poistoa, mutta sitä kyllä väitän, että 1800-luvulla ja pitkälle 1900-lukua juuri se oli todellisuutta, vaikka ei tietenkään suunnitelmallista.
> parasta olisi tukeutua mahdollisimman laajamittaisesti
> luontaiseen
> uudistumiseen paikallisista puista.
Niin on, ja näin Suomessa myös tapahtuu, haluttiin tai ei.
Hannes