Kirjoittajan mukaan: hannes pekkala (pekkalahannesMIUKUhotmail.com)
Päiväys: 30.06.2003 22:27
Hannu on nyt käsittääkseni oikeassa. Luonnonmukaisen kasvituotannon ohjeet:
KTTK. 2000. mukaan sallittuja ovat tilalla tuotetut eloperäiset lannoitteet,
joiksi katsotaan lanta, viherlannoitus, biologinen typensidonta ja
esikasvivaikutus. Näiden ohella voidaan käyttää muissa luomuyksiköissä
syntyneitä eloperäisiä jätteitä. Myös tavanomaiselta tilalta peräisin oleva
kuiva- tai lietelanta on hyväksyttyä, mikäli ko. tila ei tuota
teollismaisesti (yli 2 ey/ha). Lisäksi on vielä tietyin ehdoin kasvi- ja
eläinjäteperäinen kotitalousjätekomposti. Eli puhdistamojen liete tai siitä
kompostoitu multa ei ole luomussa tämän mukaan sallittua.
Sen sijaan tavanomaisessa tuotannossa saa käyttää sekä puhdistamolietettä että kompostoitua puhdistamolietettä elikkäs nimeltään kai multaa. Kuitenkin sillä edellytyksellä, että raja-arvot eivät ylity. Voimassaolevat raja-arvot lienevät (tieto vuodelta 1991, mg/kg kuiva-ainetta) kadmium 1,5 mg, elohopea 300 mg, lyijy 600 mg, kromi 1 mg, nikkeli ja kupari 100 mg, sinkki 1150 mg. Ainakin Hyvinkään jätevedenpuhdistamolla ottavat 4 x vuodessa näytteen lietteestä ja multaa myyvä yrittäjä tutkituttaa vielä usean kerran vuodessa. Hyvinkäällä ei ole ollut raskasmetallipitoisuuksia lietteessä, puhdistamon käyttöinsinöörin mukaan.
Työtehoseuran julkaisun mukaan vuonna 1994 levitettiin 60% syntyvästä puhdistamolietteestä pelloille tai käytettiin viherrakentamiseen. 80-luvulla käytettiin parhaimmillaan 70%, mutta käyttö maataloudessa on vähentynyt jyrkentyneiden asenteiden takia.
Saman julkaisun perusteella teollisuus on suurin (ellei jopa ainoa huomioiden hyvinkään kokemukset) syyllinen jätevesien raskasmetallipitoisuuksiin. Voisi ajatella, että Helsingin jätevesissä on enemmän teollisuuden kuormitusta, että kelpaisi nykyään pelloille. Toisaalta tiedän, että Helsingin puhdistamolietettä (ei kompostoituna) on ajettu ainakin 90-luvun alussa Nurmijärven Lepsämänjoen alueen viljelijöiden pelloille todella paljon.
Ihmisvirtsa olisi hyvä nopeavaikutteinen typpilannoite (sisältää noin 70-90 ulosteiden ravinteista eikä mikrobeja juuri lainkaan) ja suomalaisten virtsa riittäisi tyydyttämään likimain puolet suomalaisten syömän viljan tuotannon typpitarpeesta. Onkin käsittämätöntä, että miksi luomu ei ole ottanut voimakkaammin tätä lannoitteiden kierrätystä onkeensa. Lihaluujauhon käyttöä viritellään jo kovasti (ks. www.luomulehti.luomu-liitto.fi). Ehkä seuraavana loogisena seuraamona olisi tämän ravinnehaaran käyttöön ottoa niin, että voitaisiin puhua vähän suljetummasta kierrosta.
Jotta virtsaa saataisiin talteen tulisi ottaa uudenlaisia wc-ratkaisuja käyttöön, jotka erottelisivat virtsan erikseen tai ylipäänsä ulosteet eivät menisi samaan putkeen muiden jätevesien kanssa. Ei ole mikään yllätys, että Ruotsissa tässäkin asiassa ollaan kokeiluissa pidemmällä.
KTTK:n luomuohjeet:
http://www.kttk.fi/2002/sto/uusi_netti_luomu_ohjeet/luomu_kasviohjeet_03.pdf
Anja Weckman. 2000. Ihmisen ulosteet lannoitteena. Työtehoseuran monisteita 1/2000. Helsinki.
terv.Hannes Pekkala, agrologi (amk)
Hannu Hyvönen kirjoitti, että
>>Luomuleipään siirryin kokonaan kuultuani, että tavanomaisilla tiloilla on
>>mahdollista käyttää jätevedenpuhdistamoiden lietteestä tuotettua multaa.
>Mistähän tämä tieto on peräisin? Ainakin Helsingin Vedestä on minulle
>kerrottu, että puhdistamolietteestä tehtävän mullan käyttö
>elintarviketuotannossa on kategorisesti kielletty, eli siis, sitä multaa
>saa käyttää vain viherrakentamiseen. Ja syy on siinä, että sitä, mitä
>jätevesiverkostoon joutuu, ei voi hallita, koska jokainen meistä voi kaataa
>viemäriin mitä vaan - tai siis, saattaahan siitä kiinni joutua, mutta se on
>myöhäistä siinä vaiheessa, eli lietteen saastumista esimerkiksi
>raskasmetalleilla ei voi estää, siitä voi vain rangaista, jos voi.
>Joku viikko sitten täällä joku kyseli tai ihmetteli, että voiko sitä multaa
>sitten ostaa jostakin ja joku toinen vastasi, että ei voi, kun kaikki menee
>julkiseen viherrakentamiseen. Mutta ei kai se näin ole. Ainakin Helsingin
>Veden jätelietteestä tehtyä multaa myydään kaiken aikaa kaupunkilehdissä
>Metsäpirtin nurmikkomullan nimellä. Sinne vaan ostoksille, ken uskaltaa.
>Hannes Mäntyranta
<-- Pintaa syvemmältä luomusta
www.luomulehti.luomu-liitto.fi ----->
Hannes Pekkala
pekkalahannesMIUKUhotmail.com
GSM:+358 (0)50 4095 779
"Why this desperate hurry for success? If someone refuses to follow the same
rhythm, maybe the reason is that s/he is hearing the sound of different
drums." - H.D.Thoreau-