Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyrantaMIUKUsmy.fi)
Päiväys: 31.07.2003 10:47
Moi taas!
Pekka Raukko kirjoitti itsemurhakuusikoista, että
> Tämähän on yksi metsäkeskustelu legendaarisen hauskoja
> anekdootteja. Etkö ole siihen koskaan törmännyt ??
Muistan sen jostakin hämärästi, mutta minulle ei ole koskaan selvinnyt, mitä sillä tarkoitetaan.
Metsän elinkaaresta Pekka taas kirjoitti, että
> Jos sillä kuitenkin tarkoitetaan vai talousmetsissä tehtävien
> hoitotoimenpiteiden ja niiden seurauksena tapahtuneiden
> ilmiöiden kronologista järjestystä, on minusta termi "metsän
> elinkaari" kohtuullisen harhaanjohtava.
Oikeampi nimitys onkin kiertoaika.
> Kerrotko mikä on se luonnon prosessi, jota tasarakenteisen
> metsän kasvatuksella ja avohakkuulla jäljitellään?
No, luonnossa on useita erilaisia prosesseja, jotka ovat mallina. Yksi on juuri se meidänkin käsittelemämme sukkessio.
> Löytyisiköhän jostain vahalta luonnonsuojelualueelta tai
> itärajan takaa referenssialuetta, jolla voitaisi todeta
> millaiseen lopputulokseen tämä aito ja jäljittelemätön
> luonnon prosessi on johtanut? Olisi nimittäin
> mielenkiintoista päästä vertaamaan
Kyllä kai sitä tehdään kaiken aikaa.
> Yksittäisissä metsäkuvioissa tapahtuu enemmän tai vähemmän
> dramaattista jatkuvaa dynaamista muutosta, mutta METSÄLUONTO
> pysyisi ilman ihmistä kohtuullisen vakaana.
Riippuu aikavälistä. Riittävän pitkällä ei pysy.
> Kun kirjoitin noin tuhannesta uhanalaisesta lajista, en siis
> tarkoittanutmääritelmän täyttävien ja luetteloitujen lajien
> määrää, vaan määrää jonka kovasti kunnioittamani biologit
> ovat arvioineet olevan todellisuudessa uhanalaisia.
>
> Hanski:"Suomen metsissä elää noin 20000 eliölajia. Uusimmassa
> uhanalaistarkastelussa (Rassi ym. 2001) oli kuitenkin
> käytettävissä riittävät tiedot vain noin 7000 metsälajista
> uhanalaistarkastelun suorittamista varten. Hävinneiksi
> todettiin 62 ja uhanalaiseksi 564 sellaista lajia, joiden
> ensisijainen elinympäristö on metsä. Olettaen, että
> uhanalaisten lajien osuus tarkastelun ulkopuolelle jääneissä
> lajeissa on sama kuin tarkastelun kohteena olleissa lajeissa,
> voimme arvioida, että Suomen metsissä elää kaiken kaikkiaan
> (20000/7000) x 564 eli noin 1600 uhanalaista lajia, ja jo
> hävinneitä lajeja on kaiken kaikkiaan noin 100.
Minusta oletus, että "uhanalaisten lajien osuus tarkastelun ulkopuolelle jääneissä lajeissa on sama kuin tarkastelun kohteena olleissa lajeissa" vaatii perusteluita, etenkin kun vastaperusteluitakin on esitetty. Muuten tämä vaikuttaa tarkoitushakuiselta arvailulta.
> > Enkä malta olla heittämättä takaisin muuatta kysymystäsi:
> jos metsätalous on
> > hävittänyt kymmeniä lajeja, niin kerro niistä vaikka kymmenen.
>
> En edes harjoituksen vuoksi ryhdy etsimään nimiä lajeille,
> joita en ole koskaan päässyt näkemään.
> Uhanalaisselvitys kertoo niitä olevan 62, valitse niistä
> vapaasti oman makusi mukaan.
Sinä puhut metsässä eläneistä lajeista. Kannattaisi katsoa myös sitä taulukkoa, missä puhutaan uhanalaisuuden syistä. Metsätalous on ollut ensisijainen syy 45 lajin häviämiselle - vaikka riittävän suuri se on tuokin määrä, myönnetään.
> Aivan, mutta sen rooli oli faktisesti viranomaisrooli, eikä
> yksittäisellä metsänomistajalla ollut käytännössä
> mahdollisuuksia tehdä juuri mitään jos "yhdistys" laittoin
> hänen metsänsä toimenpidekieltoon.
Voi sanoa näin: enemmistö metsänomistajista oli homman takana. Toisaalta voi kysyä, oliko enemmistöllä syytä määrätä kaikkien metsänkäytöstä niinkin tarkkaan kuin tehtiin. Luullakseni oli silloin, jos metsänhoidon tapaa haluttiin muuttaa siitä, mitä pidettiin riistoharsintana - mihin Reijo Pankkakin on tällä listalla viitannut. Mutta tällaisista pakoista myös luovuttiin, kun ne havaittiin tarpeettomiksi, tai, kun "heiluri oli heilahtanut toiseen ääripäähän".
Olisiko pitänyt luopua aikaisemmin? Voi olla. Mutta jos ajatellaan niitä suhteellisen pitkiä aikoja, joita metsänkasvatus ottaa, parinkinkymmenen vuoden muutokset ovat aika nopeita. Sitä paitsi, on myös huomattavaa, että tuolloin, sotien jälkeen muutokset onnistuivat, koska niille hankittiin metsänhoitoyhdistysten kautta metsänomistajien tuki. Siinä olisi ollut opittavaa monellekin 1990-luvulla.
> Luonnon suojelu ei siis pitäisi pääsääntöisesti olla
> maanomistajan velvollisuus. Tämä rooli kuuluu minusta
> yhteiskunnalle, jonka tulisi hankkia omistukseensa ja
> suojella sellainen määrä mm. metsämaata, että se riittää
> turvaamaan edes kohtuullisesti metsien monimuotoisuuden.
Ei, kun luonnonsuojelu on paitsi maanomistajan, meidän kaikkien vastuulla. Sen sanoo jo perustuslakikin. Toinen asia on, että luonnonsuojelun kustannukset eivät saa olla kohtuuttomat yhteiskunnalle eikä yksilölle.
> Kokemuksesta tiedän, että
> syrjäisimmilläkään metsäteillä ei kovin helposti pääsen edes
> pienemmillä kulkuneuvoilla käymään ilman että "kylillä tiedettäisi".
No, nyt kun niitä puuvarkauksia on viime keväänä ollut, siis tukkirekalla oikein, niin ei siitä kukaan ole kiinni jäänyt.
> Kertoisitko nyt viimein, mitä ovat ne muut tutkimuslinjat,
> joiden tulosten mukaan nykyinen linja edustaa tehokkainta suojelua?
> Keitä ovat tutkimusten tekijät ja millaisia ovat tulokset?
Kuten olen sanonut, pienialaisen suojelun vaikutusta on alettu tutkia vasta 1990-luvun puolivälissä. Toisaalta on tiedossa, tutkimukseenkin perustuen, että pelkkä metsien poistaminen talousköytöstä on toivottoman hidas keino. Kolmanneksi, Metso-ohjelman oleellinen osa on paitsi tutkimus, myös tutkimukseen perustuva tulosten seuranta.
> Sanoivatko todellakin, että ei edes kiinnosta?
Kyllä sanoivat, juuri noilla sanoilla.
> Minä tulkitsisin niin että kun toista ei kiinnosta raha ja
> toista ei kiinnosta luonnonsuojelu, niin kyse on kuitenkin
> molempien kohdalla vain priorisoinnista, ei totaalisesta
> mielenkiinnon puutteesta.
Toista ei kiinnosta raha, mutta toiselle kestävä metsätalous on elinehto.
> Osaatko kertoa, missä voisi tutustua sellaiseen
> tutkimustradiitioon, joka kiistää ekologisen kynnysarvon
> olemassaolon?
Ei kai sitä suorastaan kiistetä. Ei matematiikassakaan algebra kiistä geometrian saavutuksia, näkökulma on vain toinen. Mutta kuten olen sanonut, en ole biologian asiantuntija.
Hannes