VS: inkeriläiset

---------

Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyranta_miUku_smy.fi)
Päiväys: 09.02.2005 8:59



Tervehdys!

Antti Pelkola kirjoitti, että

> Monien suomalaisten kannalta tilanne on hankala . Se "
> helppous " jolla inkeriläiset Suomesta palutettiin on ollut
> mielestäni yllättävää .

Sodanjälkeisestä ajasta puhutaan paljon, että olisi ollut asioita, mistä ns. ei olisi saanut puhua. Minusta niitä on kyllä ollut älyttömän vähän, mutta tämä inkeriläisten luovutus on niistä yksi. Itse kuulin niistä ensimmäisen kerran silloin kun Talvisodasta uskallettiin puhua ensimmäisen kerran avoimesti (siitähän siis oli kyllä puhuttu ennenkin, mutta jotenkin sordiinolla, eli vastaukset sai kun osasi esittää oikeat kysymykset), eli vuonna 1989, kun sodan syttymisestä tuli 50 vuotta täyteen. Ja sen voin sanoa, että jos niistä olisi puhuttu esimerkiksi koulussa, olisin sen muistanut takuuvarmasti. Toisaalta, jos olisin kuullut niistä muualla, niistä olisi yhtä varmasti puhuttu historian tunnilla, koska olisin ottanut ne esille - opettajia kun tuli vaivattua pienemmilläkin historian roskatynnyreillä tuohon aikaan. Esimerkiksi Arvo "Poika" Tuomisen kirjoista jaksoin vaahdota luokkani taistolaisten suureksi kiusaksi - se oli kivaa.

Mutta tämä inkeriläisten luovutus on ihan omituinen asia. Kun kysyin sitten asiasta tuota aikaa eläneiltä, en KERTAAKAAN muuta kuin yhden lauseen vältteleviä vastauksia tyyliin "siinä nyt ei ole mitään puhumista". Ja nyt, kun lukee "vaaran vuosista" kertovaa tutkimusta, on käynyt täysin selväksi, että ainakaan silloin sitä ei pidetty mitenkään vähäp'ätöisenä asiana.

Niin että hyvä on, jos asia nostetaan esille.

Antti kirjoitti myös, että

> Yksittäisten ihmisten avuliaisuus ei peitä sitä että samat
> jotka vähän aikaisemmin olivat tekemässä Inkerinmaasta osaa
> Suur-Suomea eivät paljoakaan vaivautuneet auttamaan -Inkeriläisiä !

Tämä nyt menee vähän yli. Tietääkseni Inkerinmaa ei ole koskaan kuulunut Suur-Suomi-suunnitelmiin. Kauimmillaankin raja kulki ns. kolmen kannaksen kautta. Siihen, että raja ei kulkenut kauempana (siis kauempana Helsingistä), olivat sotilaalliset syyt. Inkerinmaata olisi ollut mahdoton puolustaa missään tulevaisuudenkuvassa.

Hannes Mäntyranta




Paluu Ylevin alkusivulle