Kirjoittajan mukaan: Mikko Niskasaari (mikko.niskasaari_miUku_kolumbus.fi)
Päiväys: 12.02.2005 21:26
Erkki Mikola viittaa Osmo Soininvaaran
eduskuntapuheeseen junaliikenteestä ja kyselee
>"mitä järkeä on pyrkiä Suomessakin nopeisiin ratayhteyksiin"
> kun ne vaativat
>- uudet suorat ja tasaiset (=kalliit) radat
Onko meillä rataosuuksia, joissa liikenteen
nopeuttaminen vaatisi _merkittäviä_ ratojen
oikaisuja? Sellaiset hankkeet kuin suora yhteys
Lahti-Mikkeli lienee haudattu.
Tasoittamiseenkaan ei ole suuria tarpeita.
Kiskotus on se, joka vaatii uudistamista (ja samalla
ehkä, ainakin paikoin, ratapenkat vahvistusta).
>- sähköistyksen koko jäljellä olevalla, matkustajaliikennettä palvelevalla
>rataverkolla, (sillä tuskinpa diesel-vetureilla sitten enää ajetaan
>sähköttömillä rataosuuksilla)
En tiedä olettaako Mikola sähköttömillä
rataosuuksilla ajettavan jatkossa höyry-
vetureilla, vai mitä hän tarkoittaa.
Pisin sähköistämätön jakso on väli Iisalmi-
-Oulu, ja olen ymmärtänyt että sen
sähköistämisestä on jo periaatteessa päätetty.
Ainakin väli Iisalmi-Kajaani, eikä ole mitään
järkeä jättää sähköistämättä myös loppupätkää
Ouluun. Miksi varata kaksoiskalusto n. 150 km
pätkälle?
En muista onko välillä Oulu-Rovaniemi sähköt vai ei. Ellei, se on toinen tärkeä aukko. Mutta niiden sähköistämisen jälkeen käytännössä kaikki henkilöradat toimivat sähköllä.
>- uuden teknisesti monimutkaisen (=kalliin) kaluston, jota ei Suomessa enää
>valmisteta
Käytössä oleva kotimainen vaunukalusto kestäisi nopeamman liikenteen kuin mitä sillä nyt ajetaan. Käsittääkseni pullonkaula on kiskotus, jonka kunnostaminen ei ole mikään jättiurakka.
Muutoinkaan hajoileva italialainen Pendolino ei ole ainoa vaihtoehto.
>- ratojen erottamisen ympäröivästä tiestöstä, asutuksesta ja luonnosta
>kohtalokkaiden yhteentörmäysten välttämiseksi
Potaskaa.
Liikenteen nopeuttaminen ei vaadi tässä
suhteessa mitään mitä ei olisi toteutettu
tai mitä ei pitäisi toteuttaa jo nykyisellä
rataverkolla ja nykyisellä liikenteellä. Ongelmana
lienevät jäljellä olevat tasoristeykset, ja jos
niillä töpeksitään, on aivan sama tuleeko juna
120 vain 200 km/t.
>- kalliin ja haavoittuvan kulunvalvonta-automatiikan
Täyttä potaskaa.
Tasan sama kulunvalvonta-automatiikka on ja on
oltava jo nykyliikenteellä.
>- ja estävät paikallisjunien liikenteen ja tiheän pysähtelyn samoilla
>radoilla
Missä muualla kuin välillä Helsinki-Riihimäki (ja osin Riihimäki-Tampere)junat nykyäänkäään pysähtelevät tiheästi?
Pitkillä matkoilla meillä on enää vain pikajunia.
Niistä kaikken nopeimmatkin ohittavat
vain harvoja sellaisia asemia, joilla muut
pikajunat pysähtyvät.
Haloo, Mikola, paikallisjunaliikenne lopetettiin jo vuosikymmeniä sitten (paitsi pk-seudulta)!
>- ja lopettaa yö- ja makuuvaunuliikenteen, koska yö on liian pitkä nopeille
>junille, ja tavarajunillekin pitää jäädä tilaa. Niillähän ei voi ajaa
>päiväsaikaan nopeiden matkustajajunien kanssa, ellei tavarajunille varata
>omia raiteita.
Teksti tavaraliikenteestä on täyttä potaskaa. Henkilöjunien nopeutuminen ei vaikuta tavaraliikenteeseen, eikä vaadi ainakaan oleellisesti enempää kaksoisraiteita kuin niitä on nykyään. Se enintäin muuttaa kohtauspaikkoja yksiraiteisilla osilla, ja mitäs väliä sillä on?
Nopea liikenne ei myöskään lopeta kaikkea makuuvaunuliikennettä.
Tosin totta on, että eräitä
yllättäviä aikataluongelmia on ilmennyt
ainakin Savonrataa koskevissa suunnitelmissa;
voisin kuvitella niitä myös välille Hki-Oulu.
Ratkaisuja ongelmiin on kuitenkin aikaa kehitellä.
Jo nyt Hki-Oulu -välillä ajetaan yksi yöjuna hitaalla aikataululla, jotta se on Oulussa kätevään aikaan. Sama on mahdollista tehdä muuallakin.
>Kysynkin onko nopeiden luotijunien vaatiminen Suomen kaltaiseen maahan
>vihreää politiikkaa?
Mistäs Mikola luotijunat tähän sävelsi?
Soininvaara ei puhunut niistä mitään.
Meillä riittää mainiosti parhaimmilaan n. 200 km/t kulkeva juna, jota Saksassa ja Ranskassa tuskin luotijunaksi mainittaisiin.
Raideliikenteen nopeuttaminen on kannattavaa siksi, että se lisää junaliikenteen houkuttelevuutta, vaihtoehtona henkilöautolle ja lentokoneelle.
Jälkimmäisestä löytyykin syy Mikolan purnaukseen, hänellä on kainalot ketunhäntiä väärällään:
> ... mitä pahaa on siinä, jos Suomessa
>ylläpidetään kattavaa lentoasema- ja lentoliikenneverkkoa. Ja Suomen
>kaupunkien välejä kuljetaan myös nykyistä pienemmillä lentokoneilla, jotka
>liikennöivät nykyistä tiheämmillä vuoroväleillä ja laskeutuvat nykyistä
>useammilla paikkakunnilla. Sitä ei estä kuin korkeintaan ammattilentäjien
>puute. Ja harhainen pelko siitä, että lentoliikenne turmelee maailman
>ilmaston.
Niinpä niin. Jätetään raideliikenne heitteille, jotta pakotetaan lentoliikenteelle lisää asiakkaita.
Läpivalheellinen on Mikolan
heitto "...harhainen pelko siitä, että lentoliikenne turmelee maailman
ilmaston".
On ilmeistä, että Mikola käyttää tahallaan ja vilpillisessä
tarkoituksessa muotoa ilmastoN.
Kukaan ei väitä lentoliikenteen turmelevan ilmastoN.
Liikenne on yksi suuri tekijä siinä CO2 kuormituksessa, joka mitä ilmeisimmin muuttaa ilmastoA. Ja liikenteessä lentokone on saastuttajana täysin omaa luokkaansa verrattuna per hlö/kilometri.
Lisäksi korkealla lentävät koneet vaurioittavat ilmakehÄÄ muutoinkin.
>Pitäisi tunnustaa myös realiteetit.
Juu, niin pitäisi. Myös Mikolan.
Mikko Niskasaari