Kirjoittajan mukaan: Erkki Mikola (erkki.mikola_miUku_kotiportti.fi)
Päiväys: 13.02.2005 0:15
Mikko Niskasaari epäilee minulla olevan ketunhäntiä kainalot täynnä, kun
kirjoitan kriittisesti junaliikenteen nopeuttamisesta Suomessa ja ehdotan maan
sisäistä lentoliikennettä pikemminkin suosittavaksi.
Myönnän, että se on yksi syy, miksi noin kirjoitin. Mutta en minä henkilökohtaisesti siitä mitään hyödy, vaikka junien matkustajat siirtyisivätkin lentokoneisiin. Korkeintaan veronmaksajana, ettei Suomeen rakenneta (tai täällä ylläpidetä) turhan kallista rautatieliikennejärjestelmää maamme etäisyyksiin ja väestömäärään nähden.
Käydäänpä kohta kohdalta puolustukseen:
>Onko meillä rataosuuksia, joissa liikenteen
>nopeuttaminen vaatisi _merkittäviä_ ratojen
>oikaisuja? Sellaiset hankkeet kuin suora yhteys
>Lahti-Mikkeli lienee haudattu.
>Tasoittamiseenkaan ei ole suuria tarpeita.
>Kiskotus on se, joka vaatii uudistamista (ja samalla
>ehkä, ainakin paikoin, ratapenkat vahvistusta).
Kaikki riippuu siitä, miten nopeisiin juniin Soininvaara (ja muut vihreät) pyrkivät. Jotta Suomen pitkillä etäisyyksillä junat olisivat kilpailukykyisiä lentokoneiden kanssa, niiden pitää olla "luotijunia". Mitähän Soininvaara mahtoi tarkoittaa lauseella "Nopeat ratayhteydet jakavat tulevaisuudessa maakuntakeskukset menestyviin ja taantuviin." Ettei vaan sitä, että kaukana Helsingistä on mahdotonta pitää menestyvää maakuntakeskusta.
Ja vaikka nykyratojen mutkat eivät olisikaan liian jyrkkiä "suomalaisille luotijunille", tarvitsevat ne paremmat ratapenkereet ja tarkemmin asennetut ja vahvemmat kiskot kuin aikaisemmat junamme. Itse ymmärrän puheen rataverkon rapistumisesta, että radat eivät nykyisin säily edes entisessä kunnossa ja että asemia lopetetaan ja rataosuuksia kokonaan puretaan. En siten, että ratojen perusparannusten puute olisi = niiden rapistumista. Toisekseen puisten ratapölkkyjen korvaaminen betonisilla ja kiskojen vaihto raskaampiin ei sekään ole halpaa huvia. Ja mielestäni kyseenalaista, kannattaako siihen ryhtyä satojen tai tuhansien kilometrien matkalla vain jotta pikajunien nopeus saadaan nostettua 130:sta 180:een tai 200:een
>En tiedä olettaako Mikola sähköttömillä
>rataosuuksilla ajettavan jatkossa höyry-
>vetureilla, vai mitä hän tarkoittaa.
Diesel-vetureita. :-)
>Pisin sähköistämätön jakso on väli Iisalmi-
>Kajaani-Oulu, ja olen ymmärtänyt että sen
>sähköistämisestä on jo periaatteessa päätetty.
>Ainakin väli Iisalmi-Kajaani, eikä ole mitään
>järkeä jättää sähköistämättä myös loppupätkää
>Ouluun. Miksi varata kaksoiskalusto n. 150 km
>pätkälle?
Sinäpä sen sanoit. Kun melkein kaikki radat on sähköistetty, niin
sähköistämättömät radat jäävät luultavasti kokonaan pois liikenteestä. Tai on
käytettävä suht. suuria rahasummia suht. vähämerkityksisten rataosuuksien
sähköistämiseen. Esimerkiksi väli Joensuu-Kajaani?
Rataverkon sähköistetyt ja sähköttömät kilometrit ilmenevät
http://www.rhk.fi/rata/rata.html
kokonaispituus = 5 851 ratakm, josta
sähköistettyä = 2 400 ratakm
kartta aiheesta sivulla http://www.rhk.fi/rata/sahko.html
>En muista onko välillä Oulu-Rovaniemi sähköt
>vai ei. Ellei, se on toinen tärkeä aukko.
>Mutta niiden sähköistämisen jälkeen käytännössä
>kaikki henkilöradat toimivat sähköllä.
Paitsi esimerkiksi Lapin matkailuyrittäjille tärkeät Rovaniemi-Kemijärvi ja Tornio-Kolari.
>>- uuden teknisesti monimutkaisen (=kalliin) kaluston, jota ei Suomessa enää
>>valmisteta
>Käytössä oleva kotimainen vaunukalusto kestäisi
>nopeamman liikenteen kuin mitä sillä nyt ajetaan.
>Käsittääkseni pullonkaula on kiskotus, jonka
>kunnostaminen ei ole mikään jättiurakka.
Ellisen sukupolven veturit olivat ainakin osittain suomalaisia (ainakin
teho-elektroniikaltaan) ja olisivat voineet olla kokonaankin, elleivät yleiset
syyt olisi vaatineet niiden ostamista Neuvostoliitosta. Pendolinoissa ei taida
olla paljoakaan suomalaista työtä. Ja mitä nopeammat on junat, sitä varmemmin
myös vaunut tulevat samasta tehtaasta kuin veturit. Esim. juuri siksi, että
vaunuja pitää kurveissa kallistaa.
Väitteeseen, että kiskotuksen kunnostaminen ei olisi jättiurakka, en oikein
usko. (kokonaispituus = 5 851 km, ja siitäkin suuri osa, 507 raidekm kaksitai
useampiraiteista rataa). Osa kiskoista jää varmasti oman onnensa nojaan,
jotta tärkeimpiä osuuksia olisi varaa pitää nopeiden junien vaatimassa
kunnossa.
>Muutoinkaan hajoileva italialainen Pendolino ei ole
>ainoa vaihtoehto.
Käytännössä on. Pendolinoista luopuminen on hyvin vaikeaa. Se on Suomen rautateille JÄRJESTELMÄ siinä missä Hornet Ilmavoimille.
>>- ratojen erottamisen ympäröivästä tiestöstä, asutuksesta ja luonnosta
>>kohtalokkaiden yhteentörmäysten välttämiseksi
>Potaskaa.
Miten niin? Toki tasoristeyksiä vaadittaisiin poistettavaksi ja ratoja reunustettavaksi suoja-aidoilla, vaikka tyydyttäisiin vanhoihinkin juniin ja nopeuksiin. Mutta kyllä tasoristeysten poistoa pidetään ehdottomana edellytyksenä, jotta rataosuudella voidaan ajaa Pendolinolla sen täyttä vauhtia.
>Ongelmana
>lienevät jäljellä olevat tasoristeykset, ja jos
>niillä töpeksitään, on aivan sama tuleeko juna
>120 vain 200 km/t.
Se voi olla samantekevää silloin kun jäädään junan alle. Mutta se ei ole samantekevää silloin kun tullaan tasoristeykseen, jossa rata tekee mutkan ja metsä peittää näkyvyyden.
>>- kalliin ja haavoittuvan kulunvalvonta-automatiikan
>Tasan sama kulunvalvonta-automatiikka on ja on
>oltava jo nykyliikenteellä.
Oltava ja oltava. Ihmisethän niitä turvamääräyksiä kirjoittelee.
>>- ja estävät paikallisjunien liikenteen ja tiheän pysähtelyn samoilla
>>radoilla
>Missä muualla kuin välillä Helsinki-Riihimäki
>(ja osin Riihimäki-Tampere)junat nykyäänkäään
>pysähtelevät tiheästi?
Ja Helsinki-Karjaa. Olet oikeassa. Muualla eivät pysähdy, mutta samoilla radoilla voisi kulkea tiheästi pysähtyviä paikallisjunia ja pikajunia, jos pikajunilla ei olisi niin valtava kiire. Eikä kaupunkien lähellekään tarvittaisi erillisiä, miljardeja maksavia kaupunkiratoja, jos pikajunat sopeutuisivat paikallisjunien rytmiin.
>Pitkillä matkoilla meillä on enää vain pika-
>junia. ... paikallisjunaliikenne lopetettiin
>jo vuosikymmeniä sitten (paitsi pk-seudulta)!
Sinäpä sen sanoit.
Mutta eikö olisi vihreää politiikkaa vaatia paikallisjunaliikennettä
harjoitettavaksi koko maassa. Kun radatkin ovat valmiiksi olemassa.
>>- ja lopettaa yö- ja makuuvaunuliikenteen, koska yö on liian pitkä nopeille
>>junille, ja tavarajunillekin pitää jäädä tilaa. Niillähän ei voi ajaa
>>päiväsaikaan nopeiden matkustajajunien kanssa, ellei tavarajunille varata
>>omia raiteita.
>Teksti tavaraliikenteestä on täyttä potaskaa.
>Henkilöjunien nopeutuminen ei vaikuta tavaraliiken-
>teeseen, eikä vaadi ainakaan oleellisesti enempää
>kaksoisraiteita kuin niitä on nykyään. Se enintäin
>muuttaa kohtauspaikkoja yksiraiteisilla osilla, ja
>mitäs väliä sillä on?
Radan varressa asujana tiedän, että tästä kulkee tavarajunia ohi vain öisin.
>Nopea liikenne ei myöskään lopeta kaikkea makuu-
>vaunuliikennettä.
Kyllä se voi lopettaa. Kun todetaan, että matkat kestävät niin vähän että ne jaksaa tehdä istuallaankin. Uudet makuuvaunut maksavat maltaita, ne vaativat omanlaisensa siivouksen ja lipunmyynnin jne. Jos makuuvaunuja ei ole lainkaan, ei tarvita myöskään yöjunia, ja kustannuksia säästyy. Toisaalta makuuvanu-yöjunien puuttuminen pakottaa tarjoamaan nopeita päiväpikajunia.
>Jo nyt Hki-Oulu -välillä ajetaan yksi yöjuna
>hitaalla aikataululla, jotta se on Oulussa
>kätevään aikaan. Sama on mahdollista tehdä
>muuallakin.
Niin kauan kuin VR:llä on makuuvaunuja käytettävissä. Niistähän pyritään juuri kustannussyistä eroon.
>>Kysynkin onko nopeiden luotijunien vaatiminen Suomen kaltaiseen maahan
>>vihreää politiikkaa?
>Mistäs Mikola luotijunat tähän sävelsi?
>Soininvaara ei puhunut niistä mitään.
Anteeksi. Luulin hänen tarkoittaneen, koska hän puhui lentoliikenteestä ja kerosiiniverosta melkein samassa lauseessa.
>Meillä riittää mainiosti parhaimmilaan n. 200 km/t
>kulkeva juna, jota Saksassa ja Ranskassa tuskin
>luotijunaksi mainittaisiin.
Mutta eikö meillä ole vielä isompi maa, ja suurkaupunkeja harvemmassa, eli pidemmät asemavälit kuin Ranskassa ja Saksassa. Eli jos halutaan korvata lentokone esim. Helsinki-Oulu-välillä tarvitaan todella nopeita junia.
>Raideliikenteen nopeuttaminen on kannattavaa siksi,
>että se lisää junaliikenteen houkuttelevuutta,
>vaihtoehtona henkilöautolle ja lentokoneelle.
Onko se itseisarvo? Ilmeisesti monille on. Junaliikenteen houkuttelevuutta voisi parantaa myös tihentämällä vuoroja, laskemalla lippujen hintoja ja lisäämällä paikallisliikennettä ja pysähdyspaikkoja. Ja tarjoamalla mukavia viihtyisiä vaunuja.
>Niinpä niin. Jätetään raideliikenne heitteille,
>jotta pakotetaan lentoliikenteelle lisää asiakkaita.
Enhän minä halua raideliikennettä jättää heitteille, vaan tehdä siitä kilpailijan henkilöautoliikenteelle. Kun Soininvaara ja VR haluavat siitä kilpailijaa lentoliikenteelle.
>Läpivalheellinen on Mikolan
>heitto "...harhainen pelko siitä, että lentoliikenne turmelee maailman
>ilmaston".
>On ilmeistä, että Mikola käyttää tahallaan ja vilpil-
>lisessä tarkoituksessa muotoa ilmastoN.
>Kukaan ei väitä lentoliikenteen turmelevan ilmastoN.
Vilpillisessä mielessä ??
Saahan sitä vähän liioitella. Ja muistaakseni olen kuullut joidenkin muidenkin sanovan, että ensimmäinen asia, josta ilmastokatastrofin välttämiseksi pitäisi pyrkiä eroon, on lentoliikenne.
Vaan mitenkähän ne olisivat onnistuneet Rion, Kioton ja Johannesburgin kokoukset, ellei sinne olisi päässyt lentokoneella.
>Liikenne on yksi suuri tekijä siinä CO2 kuormituksessa,
>joka mitä ilmeisimmin muuttaa ilmastoA. Ja liikenteessä
>lentokone on saastuttajana täysin omaa luokkaansa
>verrattuna per hlö/kilometri.
Kyllä henkilöauto ja sitä yksinään ajava kuljettaja sentään voittaa tuon kisan.
Ja jos haluttaisiin pienempiä päästöjä lentokoneista, niin niitäkin voisi lentää hitaammin. Mitä kovempaa mennään, sen suurempi ilmanvastus. Ja sitä isompi moottori ja suurempi polttoaineen kulutus on tarpeen.