Kirjoittajan mukaan: Reijonaho Jaana (jaana.reijonaho_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 22.02.2005 16:07
Kannanotto
22.2.2005
VIHREÄN LIITON PUHEENJOHTAJA OSMO SOININVAARA OPINTOJEN RAJAAMISESTA JA OPINTOTUESTA Hallituksen tavoite pidentää työuria nopeuttamalla korkeakouluopiskelijoiden valmistumista työelämään on niin tärkeä, että sen edistämiseksi on voitava hyväksyä kitkeriäkin lääkkeitä. Tähän yksimielisyyteni hallituksen kanssa valitettavasti päättyy. Hallituksen esitykset eivät edistä opiskelijoiden valmistumista nopeammin työelämään.
Mitä vikaa sen sijaan on siinä, että arkkitehtiopiskelija menee töihin arkkitehtitoimistoon vaikka se merkitsee valmistumisen viivästymistä vuosilla? Onhan hän tehnyt koko ajan alansa töitä ja on valmistuessaan varmasti pätevämpi ja osaavampi kuin pelkästään opintoihin keskittyneet. Hallituksen esityksen mukaan voi jättäytyä korkeintaan kahdeksi vuodeksi tekemään alansa työtä, mutta silloin ei saa suorittaa yhtään tenttiä! Voisiko ministeri Haatainen vastata kysymykseen, miten opintoja nopeuttaa se, että oman alansa työtä tekevä ei saa tuona aikana opiskella lainkaan, vaan hänen pitää kirjoittautua poissa olevaksi? Maksaako kirjoilla olo korkeakoululle jotain? Sama ongelma koskee myös äitiys- ja vanhempainlomalla olevia: myös näiltä on kaikkinainen opiskelu tuona aikana kokonaan kiellettyä tai äitiyspäiväraha menee. Millä hallitus tätä perustelee?
Olisi sekä kansanterveydellisesti että tulevia työuria ajatellen suotavaa, että nykyistä useampi tulisi isäksi tai äidiksi opintojensa aikana. Vihreä liitto onkin esittämässä, että jos äitiyslomalle siirrytään kesken opintojen tai heti opintojen päätyttyä, äitiyspäivärahan taso määräytyisi ikään kuin olisi opiskelun sijaan ollut ansiotyössä. Laskennallinen päivärahan perusteena oleva palkka opiskelusta voisi olla vaikkapa 1500 euroa kuussa.
Onko oikein, jos opiskelijat joutuvat rahoittamaan opintonsa lainalla? Se on oikein, jos opintojen jälkeen voi olla varma hyväpaikkaisesta työstä. Sellaisessa maailmassa opintorahapainotteinen opintotuki olisi tulonsiirtoa huono-osaisilta hyväosaisille. Tämä koskee ehkä koskea juristeja tai kauppatieteilijöitä, mutta sosiaalityöntekijäksi, lastentarhanopettajaksi, kirjastonhoitajaksi tai luokanopettajaksi opiskelevan osalta varmuus hyväpalkkaisesta työstä ei ole nykytodellisuutta.
Hallitus tukee verovähennysmallillaan aivan vääriä opiskelijoita: niitä, jotka saavat töitä niin, että heillä on veroa josta vähennyksen voi suorittaa ja maksukykyä lyhentää opintolainaansa. Tämä on kuin palovakuutus, jossa korvaus maksetaan, jos talo ei pala.
Pitäisi tehdä päinvastoin: maksaa korvaus, jos talo palaa. Ruotsissa opintolainan takaisinmaksu on sidottu tuleviin ansioihin. Opintolainaa ei tarvitse maksaa takaisin ennen kuin ansiot nousevat sellaisiksi, että maksukykyä on. Tältä suunnalta ratkaisua pitäisi etsiä Suomessakin. Tässä muodossaan hallituksen esitys kannattaa hylätä.
Eräästä asiasta hallitusta voi onnitella: on keksitty tapa edes vähän jarruttaa sitä, että Suomi ilmaisine korkeakouluopintoineen kouluttaa osaavaa työvoimaa muiden maiden työmarkkinoille. Verotukeahan ei saa, jos muuttaa töihin muualle. Tähän tämä esitys voi toisaalta kaatua, jos joku valittaa syrjinnästä EU:n elimiin.
Lisätietoja:
Osmo Soininvaara
gsm 050 511 3021