Kirjoittajan mukaan: Mikko Laaksonen (mikala_miUku_utu.fi)
Päiväys: 26.02.2005 13:04
>Jouni Lundqvist:
>
>Miten kilpailun rautateillä voi toteuttaa? Toisaalta onhan meillä sähkö-, ja puhelinverkko ja lentokentät kilpailun piirissä, miksei myös rautatiet. Onko VR ajamassa itsensä asemalle, josta ei kiskoja ole eteenpäin.
>
Mikko Laaksonen:
Rautatieliikenteen operoinnin sekä kunnossapidon työsuoritukset voi kilpailuttaa (jos ne ovat yhteiskunnan ostopalveluita) tai vapauttaa kilpailulle (jos ne ovat itsekannattavaa toimintaa). Sitä vastoin rautateiden turvallisuus, liikenteenohjaus ja ylläpitovastuu ovat "luonnollisia monopoleja" jotka luontevasti kuuluvat yhteiskunnalle.
Suomen rautatiet on voimassa olevan Rautatielain http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030198_ _mukaan vastuu valtion omistaman rataverkon turvallisuudesta, liikenteenohjauksesta ja ylläpidosta on eriytetty Ratahallintokeskukseen (www.rhk.fi)
Lain tarkoituksena on ollut sallia liikenne valtion rataverkolla useille
liikennöitsijöille kuten useissa muissa Euroopan maissa (erityisesti
Ruotsi ja Saksa) on tehty.
Tyypillisesti operaattoreille annetaan liikennelupa kun liikenne täyttää
lain mukaiset turvallisuusvaatimukset ja ratakapasiteetin myöntää
rautatieviranomainen (Suomessa RHK). Suomen Rautatielaissa on määritelty
liikenneluvan myöntämisen edellytykset ja menettely. Henkilöliikenteessä
tyypillisesti paikalliset viranomaiset päättävät, millaisella
aikataululla ja palvelutasolla paikallisliikennettä on liikennöitävä ja
joko myöntävät liikenneluvan (jos liikenne on itsekannattavaa) tai
kilpailuttavat liikenteen (jos liikenne edellyttää yhteiskunnan tukea).
Tällä hetkelllä liikennelupa liikenteeseen Suomen valtion omistamalla rataverkolla on kuitenkin sallittu vain VR Oy:lle lukuunottamatta EU:n sisäistä kansainvälistä liikennettä. Periaatteessa Tornioon ja Turun junalauttasatamiin tulevaa kansainvälistä liikennettä voisi lähteä vetämään kohdepaikkoihin jo nyt.
Suomessa tavaraliikenne vapautetaan muille liikennöitsijöille 1.1.2007. Tämän muutoksen aikataulu on varma, ja muut liikennöitsijät kuin VR Oy tulevat käynnistämään tavaraliikenteen 1.1.2007. Oletettavasti ensimmäisenä käynnistyy liikenne Turun junalauttasatamista sisä-Suomeen sekä metsäteollisuuden oma raakapuu- ja tuotekuljetusliikenne sekä veturipalvelut liikenteelle, joka kulkee tilaajien omissa vaunuissa. Tampereella vähäliikenteisten ratojen kehittämisseminaarissa 2.2. kuullun tiedon mukaan EU:ssa rautatietariffit ovat noin 50% kuorma-autokuljetuksista (Suomessa VR Cargon tariffi 90% VR yhtymään kuuluvista Transpoint, Combitrans ja Transuotila-kuljetusliikkeistä) ja veturipalveluiden hinta jopa 30% VR Oy:n nykyisestä hintatasosta.
Henkilöliikenteessä on jostakin syystä pidetty kiinni VR:n monopolista,
vaikka tällä hetkellä VR Oy:n henkilöliikenne saa tukea v. 2001 Julkisen
liikenteen suoritetilaston mukaan 37,8 Me valtiolta ja 18,4 Me YTV:ltä.
Suoritetilasto:
http://www.mintc.fi/www/sivut/dokumentit/julkaisu/mietinnot/2002/b302002.pdf
Tuki on edelleen saman tasoista. Nyt tilanne on se, että Lahden
oikoradan valmistumisen jälkeen VR Oy korottaa ostoliikenteen hintatasoa
sekä edellyttää lisää korvauksia oikoradalla kulkevista junista. Jotta
ostoliikenteen määrärahakehys (37 Me) riittäisi, on liikennettä
karsittava tavalla, joka on esitetty esimerkiksi tämän päivän Turun
Sanomissa (Linkit alla). Vaihtoehtona on junaliikenteen ostomäärärahojen
lisäys erittäin suurella summalla.
http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-02-26,4:286068,1:0:0:0:0: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-02-26,4:286108,1:0:0:0:0: http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:2:0:0,4:2:1:1:2005-02-26,4:286079,1:0:0:0:0:
Suomen rataverkon henkilöliikenteestä suuri osa on ostoliikennettä. Käytännössä voi sanoa, että lähes kaikki muu junaliikenne paitsi IC- ja Pendolino-junat ovat ostoliikennettä. Esimerkiksi Turku - Tampere - välin 9 edestakaisesta junasta 8 on ostoliikennettä. Ainoastaan rataosilla Turku - Karjaa sekä Tampere - Seinäjoki ei ole lainkaan ostoliikennettä. Kartta ostoliikenteestä vuonna 2002 löytyy tämän PDF:n sivulta 4: http://www.prorautatie.net/Seminaariaineistot/Pm%E4kitiedote.pdf Ilmeisesti VR:n "kannattamattomuus" - väitteiden pohjana ei ole se, ovatko kyseiset junat todella kannattamattomia (lipputulot - kaluston pääoma, henkilöstö, huolto ja polttoaine) vaan junien väitetty kustannus on niiden "osuus" koko VR Oy:n menoista.
Suomessa on yleensä joukkoliikenteessä kummallinen periaate, jonka mukaan yksittäisiä vuoroja todetaan kannattamattomaksi ja ne ostetaan. Tämä antaa etulyöntiaseman liikennelupaa jo hallitsevalle taholle (myös bussiliikenteessä) jolla jo on linjalle tarvittava kalusto. Muualla Euroopassa kilpailutetaan yleensä koko linjan liikenne kerralla.
Ruotsissa ja Saksassa rautatieliikenteen kilpailutus on hoidettu seuraavasti
Ruotsissa ja Saksassa on saavutettu erittäin hyviä tuloksia sillä, että paikalliset viranomaiset (osavaltiot ja läänit) ostavat liikenteen tai antavat liikenneluvan edullisimman tarjouksen tehneelle henkilöjunaliikennöitsijälle. Liikenteen kulut ovat alentuneet huomattavasti, ja parhaissa tapauksissa matkustajamäärät ovat moninkertaistuneet. Palvelu on hyvää ja turvallisuustaso hyvä. Yhteiskunta omistaa edelleen rataverkon ja vastaa sen turvallisuudesta sekä määrittelee liikenteen palvelutason. Tästä mallista lisää Varsinais-Suomen liiton raportissa, kappaleet 6.1 ja 6.2 (s. 31-33).
Esimerkkejä liikennöitsijöistä ja liikenteestä:
Prignitzer Eisenbahn
http://www.prignitzer-eisenbahn.de/
Sudwestdeutsche Verkehrs-Aktiengesellschaft
http://www.sweg.de/
Tågkompaniet
http://www.tagkompaniet.se/
Ruotsissa alueiden välinen kannattava henkilöliikenne on toistaiseksi yhä SJ:n monopoli. Kuitenkin Ruotsissa valtakunnallinen ostoliikenneorganisaatio Rikstrafiken http://www.rikstrafiken.se kilpailuttaa Turku - Joensuu - yöjunaa vastaavan valtakunnallisen ostoliikenteen.
Mielestäni Suomessa tulisi ehdottomasti siirtyä malliin jossa:
Henkilöpaikallisliikenne rataverkolla sallitaan myös muille operaattoreille (jotka täyttävät Rautatielain turvallisuusmääräykset) kuin VR Oy:lle esimerkiksi seuraavin edellytyksin:
Valtakunnallinen ostoliikenne, esimerkiksi poikittaisjunalinja Turku – Tampere – Jyväskylä – Pieksämäki – Kuopio / Joensuu kilpailutetaan saman mallin mukaan, mutta siinä toki pysäkkivälit ovat pidemmät ja seutu- ja yhteistariffeihin ei tarvitsisi liittyä.
Ainoa todellinen vaihtoehto tälle on eriyttää ostoliikenne ja paikallisliikenne VR Oy:stä "valtion rautatieliikennelaitokseksi" jonka talous on läpinäkyvä.