Kirjoittajan mukaan: Matti Ylipiessa (m_ylipiessa_miUku_hotmail.com)
Päiväys: 05.03.2005 15:47
> Montako matkailuKESKUSTA Lapissa on mennyt
> konkurssiin? Löytyykö yhtään?
>
> Keskus muodostuu useimmiten useista yrityk-
> sistä. Juuri siksi niitä sanotaan keskuksiksi.
> Keskuksessa joku yritys menee konkkaan, joku ei.
> Useimmat eivät. Montako % Saariselän matkailu-
> keskuksen yrityksistä on tehnyt konkurssin?
Siis keskukset eivät mene konkurssiin, koska niissä toimii useampia yrityksiä.
Amerikkalaisen sanonnan mukaan hotelli alkaa kannattaa kolmannen (vai oliko se viidennen) konkurssin jälkeen. Tyypillisesti yksityisvaroin ja valtion tuella perustetut matkailukeskusten ns. veturiyritykset ovat menneet jos ei konkurssiin niin velkasaneeraukseen tai vaihtaneet omistajaa, kun entisellä ovat rahat loppuneet. Käytännössä siis konkurssin kautta. Saariselällä menivät Riekko-hotellit uudelle omistajalle. Levi oli 90-luvun puolivälissä lama-aikana poikkeus, kun Ay-liikkeen omistama kylpylähotelli sai asiakaskuormaa koko ajan (lomasetelit yms. piilotuki). Tämän vuoksi Levi meni Ylläksen ohi. Ylläksen toiminta perustui yksityisrahaan, joka oli 90-luvun puolivälissä tunnetusti aika varovaista.
Matkailun pikkuyritykset menestyvät näiden isojen vedossa. Missä iso puuttuu, siellä ei pienikään menesty (Suomu, Pyhä, Sallatunturi jne.)
Parasta bisnestä oli tietenkin perityn jänkänreunan jalostaminen tonttimaaksi. Siihen, missä ei ennen mikään kasvanut, millä ei mitään arvoa ollut, kasvoi kelokylä. Niillä rahoillahan moni nykyinen safariyrittäjä aloitti. Tämän bisneksen rahoittamiseen kaatui pari pankkiakin (Tornionlaakson säästöpankki ja Pohjolan osuuspankki kärsivät niin suuret tappiot lomamökkibisneksen rahoittamisessa, että toinen meni pakkofuusioiden kautta Suomen säästöpankkkiin - ja vei pari muuta kannattavaa paikallissäästöpankkia muassaan - ja toinen ei olisi selvinnyt kuiville ilman Osuuspankkien vakuusrahaston mittavaa tukea). Kehitys on tietenkin aivan sama kuin Etelä-Euroopan lomakeskuksissa: siellä arvoton hiekkaranta (siis kalastuksen kannalta hyödytön) joutuu kiinteistökeinottelijoiden käsiin ja rakennetaan hotellislummiksi. On aikamoista itsepetosta kuvitella, että Lapin matkailun kuviot jotenkin olennaisesti poikkeaisivat parempaan siitä, miten muualla maailmassa tehdään.
> Ja koska niitä on paljon, ne myös työllistävät paljon.
> Ja millaisissa paikoissa niitä eniten onkaan?
> Suurten suojelualueiden lähellä.
MOT. Onko Tunturi-Lapissa edes enää paikkaa, joka ei olisi suojelualuetta tai sen lähellä?
Omatoimi- ja luontomatkailun työllistävyydestä ja taloudellisesta merkityksestä ei taida kukaan tietää luotettavasti yhtään mitään, joten siitä kirjoittelu on arvuuttelua. Edes luontomatkailun käsitettä ei ole määritelty kunnolla. On aika erikoista vaatia toisilta faktoja, kun samalla väittää omia arvauksiaan peräti todenkaltaisiksi.
Matti Ylipiessa