Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyranta_miUku_smy.fi)
Päiväys: 17.03.2005 10:53
Tervehdys!
Matti Ylipiessa kommentoi Eini Kososen kirjoitusta inarilaisten adressista:
> kirjoituksesta saa kuitenkin käsityksen, etteivät
> inarilaiset olisi käyneet kirjalla ollenkaan, ja että
> allekirjoitukset olisivat pääosin herjausta ja
> asiattomuuksia. Mistä moinen vähättely?
Minustakin viesti vaikutti vähättelyltä. Toivottavasti siihen eivät sorru ainakaan ne, jotka parhaillaan keräävät nimiä metsävetoomukseen Etelä-Suomen metsien suojelutilanteen parantamiseksi.
Minusta siinä ei ole mitään pahaa, että muutkin kuin inarilaiset saavat allekirjoittaa adressin. Se kuitenkin on tiedossa, että inarilaisista adressin on allekirjoittanut noin 2000 ihmistä.
> Mieleeni on Lapin Kansan jutusta jäänyt saksalaisen
> gp-metsäleiriläisen aate, että hakkuita saisi tehdä vain
> kasvatusmetsistä. Kun tätä gp-läisen mielipidettä vertaa alle
> siteerattuihin, ei voi kuin valittaa tiedon puutetta.
Helsingin kaduilla GP:lle tukijäseniä keräävät nuoret ovat sanoneet niinkin, että GP:n keskeinen vaatimus on, että kymmenen prosenttia Suomen valtionmetsistä pitäisi suojella. Tämähän tarkoittaisi suojelun purkua, koska valtionmetsistä on käsittääkseni suojeltu jotakuinkin 45 prosenttia.
> Olen sitä mieltä, että porotalouden ongelmat eivät ylisessä
> Lapissakaan johdu ensin metsätaloudesta. Pääsyy huonoon
> tilanteeseen on poronlihan hinnan romahtaminen. Kun tilanne
> lie se, että jokaisesta porosta tulee tappiota, ei
> poromäärien lisääminen tässä auta yhtään mitään.
Ei tämä ole mikään mielipideasia, vaan tämän vahvistaa myös vastavalmistunut MTT:n tutkimus. Sitä paitsi luontaiselinkeinon kannattavuus on jo määritelmänkin mukaan aina heikko. Jos sen harjoittajan on kumminkin pakko hankkia kaikki mahdolliset vermeet, ei vähäinen tuotto riitä millään kattamaan kustannuksia. Ja jos tuotto poroa kohti on pieni, yksi ratkaisu on lisätä porojen määrää. Ylilaidunnuksesta on Ylä-Lapissa puhuttu jo vuonna 1928.
> Poronhoitajat vaativat elinkeinolleen tasavertaista kohtelua.
Eivätkä vaadi. Tähän asti Ylä-Lapin elinkeinojen sopeuttaminen toisiinsa on aina merkinnyt sitä että metsätalous on väistynyt. Se näkyy myös hakkuu- ja poromäärissä. Jälkimmäiset ovat kaksinkertaistuneet 1970-luvulta, ensinmainitut puolittuneet.
> Ymmärrän Inarin kunnanisien huolen metsätalouden puolesta. Se
> sentään tuo veroeuroja kuntaan. Kunnan talous on heikoilla,
> ja työttömyys on pysynyt pitkään 20% tuntumissa. Inarilaisten
> enemmistö taitaakin olla sitä mieltä, että sekä poronhoito
> että metsätalous mahtuvat kuntaan?
Tästä on vasta valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus. Asia on juuri näin: inarilaisten enemmistö on sitä mieltä, että sekä matkailu, poronhoito että metsätalous sopivat ja ne tulee sovittaa samaan kuntaan. He myös haluavat päättää näistä asioista itse. Eniten he vastustavat ylikansallista päätöksentekoa, joista esimerkkinä mainittiin Euroopan unioni ja Greenpeace. Poromiehistäkin kolme viidestä vastustaa Greenpeacen toimia Inarissa. Nyt alueella selvitellään, millä oikeudella eräät poromiehet ovat ryhtyneet ajamaan koko elinkeinon asiaa GP:n kanssa.
> Kun osa saamelaisista poronhoitajista sanoo haluavansa
> lopettaa valtionmaiden metsätalouden oman poroelonsa eduksi,
> niin tuota halua tuolla perusteella täytyy pitää
> järjettömänä. Kyse täytyy olla jostain muusta, ja
> veikkaisin että taustalla onkin maanomistuskysymykset ja
> isonjaon "vääryyksien" oikaiseminen saamelaisten hyväksi.
Taustalla saattavat olla, mutta niitähän tällä ei ratkaista. Sitä paitsi tässä kiistassa saamelaiset eivät ole yksin valtiota vastassa. Kustaa Vaasan aikaiset päätlökset kohdistuivat yhtä lailla alueen suomalaisiin, joiden asutuksesta on alueella merkkejä ihan yhtä kaukaa kuin saamelaisistakin.
> Olenko oikeassa jos väitän laskettavan, että jos mh
> lopettaisi hakkuut, valtion taloudellinen kiinnostus
> valtionmaihin vähenisi ja maiden haltuunotto tulisi helpommaksi?
Valtion metsätalous ei tarvitse Ylä-Lapin hakkuita. Niitä tarvitsevat inarilaiset.
Hannes Mäntyranta