Kirjoittajan mukaan: Matti Ylipiessa (m_ylipiessa_miUku_hotmail.com)
Päiväys: 17.03.2005 14:47
> Alueella luontoon perustuva matkailu on merkittävin elinkeino.
> Metsätalous syö sen toimintaedellytyksiä, kun taas poronhoito on
> erittäin merkittävä osa myös matkailijoita Inariin houkuttelevaa
> elämyksellisyyttä. Kyllä Inarin kunnan vanhat jäärät ovat nyt panneet
> roponsa likoon väärän hevosen puolesta.
>
> -Pekka
Metsätalouskäytössä on Inarin pinta-alasta niin vähän, ettei se haittaa matkailua. Koska epätietoisuus asioiden tilasta näyttää olevan varsin yleistä, lainaan alle selvitysmies Pirkko Saarelan raportin (v. 2003) lukuja. Koko raportti löytyy tietenkin netistä.
Saarelan raportista (s. 41):
Metsähallituksen hallinnassa ja metsätalouskäytössä 2 400 km²
- josta metsätalousaluetta 1 400 km²
- suojametsäaluetta 1 000 km²
Yksityisten hallinnassa ja metsätalouskäytössä 1 280 km²
- josta metsätalousaluetta 800 km²
- suojametsäaluetta 480 km
Metsätalouden vuotuinen hakkuumäärä 216 000 m³
- josta Metsähallituksen mailla 150 000 m³
- yksityismailla 66 000 m³
Metsätalouden liikevaihto 7.9 miljoonaa ?
- josta Metsähallituksen osuus 6.0 miljoonaa ?
- yksityismetsien osuus 1.9 miljoonaa ?
Saarela (s.12):
Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelmassa valitun strategian mukaisesti vuotuinen kertymäsuunnite
on seuraava:
Varsinainen Inarin metsätalousalue 130 000 m³/v
Enontekiön metsätalousalue 3 000 m³/v
Metsätalousalue, ympäristöarvoja 2 000 m³/v
Hammastunturin erämaa-alue 10 000 m³/v
Inarin retkeilyalue 5 000 m³/v
(tarkentuu hoito- ja käyttösuunnitelmassa)
Vätsärin erämaa-alue ei arvioitu
(hoito- ja käyttösuunnitelman esitys luonnonmukaisesti käsiteltäville metsille noin 3000 m³/v )
Yhteensä 150 000 m³/v
Keskimääräiset vuosittaiset hakkuupinta-alat ja kertymät hakkutavoittain ovat: Kasvatushakkuut 1 100 ha/v 40 m³/ha 40 000 m³/v Uudistushakkuut 1 100 ha/v 60 m³/ha 66 000 m³/v Uudistushakkuiden päätevaiheet 2 200 ha/v 20 m³/ha 44 000 m³/v Yhteensä 4 300 ha/v 35 m³/ha 150 000 m³/v
Saarela (s. 25):
"Poronhoitovuonna 2001-2002 koko poronhoitoalueella puhdas tuotto oli keskimäärin 15,94 euroa/lukuporo, kun se Ylä-Lapin paliskunnissa oli 19,00 euroa/lukuporo. Ylä-Lapin paliskunnissa vaihteluväli oli 2,00 eurosta/lukuporo (Näkkälä ja Käsivarsi) 30,92 euroon/lukuporo (Muddusjärvi). Merkille pantavaa on, että Ylä-Lapin metsätalousvaltaisten paliskuntien puhdas tuotto oli koko poronhoitoalueen parhaimmasta päästä, sillä esimerkiksi talousmetsäalueella olevien Ivalon (27,21 ?/lukuporo), Muotkatunturin (26,69 ?/lp), Hammastunturin (25,44 ?/lp) ja Paatsjoen (23,80 ?/lp) puhdas tuotto ylittyy vain 14 paliskunnassa, joista niistäkin kaksi on Ylä-Lapissa (Paistunturi 24,92 ?/lp ja Kaldoaivi 25,12 ?/lp)."
Kommentti (MY): Kun valtion tuki on ollut n. 20 e per eläin, niin ilman valtiontukea poronhoito ei siis kannattaisi ollenkaan (puhdas tuotto menisi miinukselle). Jos poroja tarvitaan matkailupyydyksinä, olisiko tuki ohjattava matkailuyrittäjille? Tästä olisi kaksi hyötyä: a) poromäärien pienenemisen vuoksi maankäyttöriidat loppuisivat ja b) valtion porotukeen käyttämät menot vähenisivät. Kolmantena hyötynä olisi (jos työpaikkoja olisi tarjolla), että huonosti kannattavasta poronhoidosta vapautuva väki voisi mennä tuottavampaan työhön, vaikkapa Saariselällä rattopojiksi ja tytöiksi!
Ylä-Lapin paliskuntien yhteenveto vuodelta 2001-2002
Tulot Euroa % koko poronhoitoalueesta
Teuraat 31 779 kpl, 774 935 kg
Teurastulo 4 330 630 ? 33
Korvaukset petojen tappamista 753 124 ? 47
Korvaukset liikennevahingoista 98 717 ? 13
Eläinperusteinen tuki 1 069 983 ? 38
Saadut investointiavustukset 363 158 ? 40
Muut tulot 85 916 ? 23
Tulot yhteensä 6 701 529 ? 34
Kustannukset Euroa % koko poronhoitoalueesta
Paliskunnan kustannukset 1 671 792 ? 29
Poronomistajan kustannukset 3 050 573 ? 32
Kustannukset yhteensä 4 722 365 ? 31
Kommentti (MY):
Teurastulo on laskenut tuosta ajasta kai viidenneksen (n. 1 milj euroa?) joten puhdas tuotto olisi pudonnut puoleen. Tästä voi heti päätellä, että vaikka poromiehet saisivat ilmaisen laiduntamisen ja bensat päälle, ei sillä olisi olennaista merkitystä. Ei kai voida olettaa, että poronomistajien kustannuksia (3 milj euroa) voisi millään laidunreservoinnilla leikata kahteen kolmannekseen?
Matti Ylipiessa
Kemi