Kirjoittajan mukaan: Hannes Mäntyranta (hannes.mantyranta_miUku_smy.fi)
Päiväys: 19.03.2005 16:52
Moi!
Tästä tieasiasta sen verran että kun Mikko Hovila kirjoitti, että
> Tässä on nyt erotettava kaksi aivan eri asiaa. Itse kirjoitin
> yksityisteistä,
> jotka ovat tieliikennelain alaisia teitä, joita tiekunnat
> hoitavat. Tällaiset
> yksityistiet ovat kenen tahansa satunnaisesti käytettävissä,
> sikäli kuin ne
> ovat julkishallinnollisen tuen kohteena. Metsätiet ovat
> metsänomistajan
> hallinnassa olevia yksityisiä teitä, joilla ajoneuvoliikenne ilman
> maanomistajan lupaa ei lain mukaan ole sallittua. Ne ovat
> vain tukkirekkoja
> varten perustettuja, joita toki metsästäjät, marjastajat ym. useasti
> hyödyntävät.
niin on huomattava se, että metsätiet ovat kaikkien käytössä, JOS niiden rakentamiseen on käytetty valtion tukirahoja, ja niin asia yleensä on. Tällaisista metsäteistä puhutaan paljon pahaa, että ne pirstovat erämaat ja niin edelleen, ja sitä ne varmaan jossakin määrin tekevätkin. Mutta niiden merkitys ei voi olla mitätön maaseudun infrastrtuktuurissa, päätellen esimerkiksi siitä kritiikistä, että pelkästään mökkiasutusta varten rakennettuja teitä tehdään käytännössä metsänparannusvaroilla - kuuluisimpana ehkä Luhangan Onkisaloon tehtävä valkoselkätikantappotie.
No, mutta kun rehvakkaasti ilmoitin edellisessä viestisäni selvittäväni "tämänkin asian", olen nyt yön yli nukuttuani - jos sitä nyt voi uneksi sanoa - ryhtynyt miettimään, että minkä asian. Mistä siis on kysymys? Onko kysymys siitä, mikä osuus maaseudun teistä on ns. metsäteitä (mikä tarkoittanee, että niiden rakentamiseen on käytetty metsänparannusvaroja) ja mikä osuus yksityisteitä, yhteiskunnan tukemia tai ei.
Sen kuitenkin haluaisin sanoa, että kun meidän mökkitien rahoitusta Inkoossa lasketaan - se on siis yksityistie - niin jokaikisen tien vaikutusalueella oleva metsähehtaarin omistaja maksaa oman osuutensa. Siellä ainakaan metsäala ei tässä mielessä käytä toisten rahoja. Ja tämä käsittääkseni on systeemi kaikkialla yksityistiehallinnossa Suomessa.
Hannes Mäntyranta