Kirjoittajan mukaan: Reijonaho Jaana (jaana.reijonaho_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 20.03.2005 14:36
PUHE
20.3.2005
Kansanedustaja Tarja Cronbergin puhe piiriyhdistys Pohjois-Karjalan Vihreiden
vuosikokouksessa Rääkkylässä:
SYRJÄSTÄ ESIIN KOKONAISEKSI PUOLUEEKSI!
Olin sekä yllättynyt että ehkä hieman ylpeäkin, kun Vihreät Naiset,
Kaakkois-Suomen Vihreät ja Oulun Vihreät kehottivat minua ryhtymään Vihreän
liiton puheenjohtajaehdokkaaksi. Erityisen iloinen olin, kun Pohjois-Karjalan
Vihreät päättivät asettua tukemaan minua. Kotimaakunta on aina kotimaakunta.
Mutta miksi juuri minä? Tässä elämäntilanteessa. Seitsemän lastenlasta Tanskassa. Työ oppositiokansanedustajana antaa vapausasteita, joita hallituspuolueiden edustajilla ei ole. Mahdollisuus valita juuri ne asiat, jotka juuri minua kiinnostavat, olivat ne sitten vanhemmuuden kustannukset, suurpedot tai Euroopan turvallisuus. Työ Suomen Kirjastoseuran puheen josta nautin tavattomasti. Kirjastothan ovat yksi yhteiskunnan sivistyksen tyyssija, valtava potentiaali ja paras työkalu syrjäytymisen ehkäisemiseen. Miksi luopuisin kaikesta tästä varsinkin, kun puolueessa on tarjolla kaksi hyvää puheenjohtajaehdokasta?
Olen kokenut suurena puutteena sen, että Suomesta on vain kapea edustus Vihreässä eduskuntaryhmässä. Kun puhumme Lapin metsistä, ei paikalla ole kansanedustajaa Lapista. Vihreän liikkeen tulee levittäytyä koko maahan. Vihreästi ajattelevien kaikkialta Suomesta tulisi voida olla ylpeitä omasta puolueestaan. Tilanne on kuitenkin valitettavan huono. Monissa kunnissa vihreät pelkäävät olla avoimesti vihreitä. Vihreän liiton tulee olla koko maan puolue.
Vihreän liikkeen tuki on saavuttamassa kattonsa suurissa kaupungeissa. Nyt tuleekin siirtyä kaupungeista muualle. Keskusta teki saman 1960-luvulla ja 1970-luvulla, tosin päinvastaiseen suuntaan. Puolue siirtyi maalta kaupunkeihin eikä menettänyt yhteyttään peruskannattajakuntaansa. Uskon, että vihreät voivat siirtyä kaupungeista maalle ja silti säilyttää kontaktinsa suurten kaupunkien aktivisteihin, yliopistonuoriin ja muuhun äänestäjäkuntaan.
Vihreän liikkeen tulee olla myös puolue, jossa voi olla mukana koko elämän. Puhumme elinikäisestä oppimisesta ja elinkaariajattelusta. Tämän tulee koskea myös vihreätä liikettä. Kaikenikäisten tulee voida vihertää koko elämän ajan, myös tällaisten vihreiden isoäitien.
Ympäristöasiat ovat tärkeitä myös minulle. Mielestäni ihminen on osa luontoa eikä sen hallitsija. Ihmisen ja luonnon välisen suhteen tulee olla perusta kaikelle politiikalle. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että käperrytään vain ympäristö On oltava näkökulma myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaan sekä aluepolitiikkaan. Ei riitä, että halutaan lisää rahaa kehitysyhteistyöhön, on myös määriteltävä suhde Venäjään. Ei riitä, että halutaan rakentaa lisää asuntoja Helsinkiin, on myös miettivä maan tasapuolista kehittämistä ja sitä, miten helsinkiläisten äidit ja isoäidit pärjäävät Lieksassa, Ähtärissä ja Utsjoella.
Vihreä liike kokonaisena puolueena merkitsisi minulle sitä, että Vihreillä olisi kansanedustaja jokaisesta vaalipiiristä ja että mikä tahansa ministerisalkku olisi mahdollinen Vihreälle edustajalle.
Kansalaisyhteiskunta on mielestäni kaiken yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähtökohta. Olen aina ollut vihreiden kanssa samaa mieltä siitä, että suoraa demokratiaa tulee kehittää ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantaa. Jos puolueiden ja eduskunnan uskottavuus on huono, on tärkeää, että on olemassa vaihtoehtoja. Kansalaisjärjestöjen tekemä työ mm. väkivaltaa vastaan moniarvoisuuden puolesta on erityisen lähellä sydäntäni.
Ilmastonmuutos ja uusiutuvien energiavarojen käyttö on toinen suuri yksilähde. Öljyn hinta on korkea ja pysyy korkeana, Kiina ja Intia kasvavat. Juuri uusiutuva energia - puu, metsähake ja peltoenergia - on tärkeä vaihtoehto paitsi ilmastomuutoksen hillitsemiseksi myös koko maan pitämiseksi asuttuna. Päästökaupan on arvioitu luovan 2 000 uutta työpaikkaa Itä-Suomeen. Peltoenergia antaa mahdollisuuden asuttaa tyhjentyviä kyliä ja ehkä tulevaisuudessa rakentaa uudelleen myös kyläkoulut. Maiseman esteettisyydestä puhumattakaan!
Ihmisten täytyy tulla toimeen. Nykyinen työttömyys on kestämätön eikä siihen tunnu löytyvän ratkaisuja. Mielestäni vihreä ehdotus perustulosta tai mieluummin kansalaisten perustoimeentulosta on kannatettava ajatus. Olen itsekin tehnyt perustoimeentulokokeilusta lakiesityksen, jossa pohjoistyöttömät saisivat työmarkkinatukea vastaavan perustoimeen Tämän lisäksi heidän tulisi aktivoida itseään työuralle, jossa jokainen euro olisi heille lisätuloa. Luova talous edellyttää, että sadattuhannet kansalaiset eivät vain täytä päivästä toiseen kaavakkeita, joissa lukee "työtön", "työtön", "työtön" samalla, kun kymmenettuhannet virkamiehet kontrolloivat näitä kaavakkeita ja tuhannet poliitikot miettivät, mitä tehdä.
Tärkein niistä liittyy luonnon ja työn väliseen suhteeseen. Luonnonsuojelu ja työllisyys koetaan usein vaihtoehdoiksi, eivätkä vihreät ole kyenneet hälventämään tätä kuvaa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Paikallisen väestön elinmahdollisuudet tulee aina ottaa huomioon. Hyviä esimerkkejä löytyy myös Pohjois-Karjalasta. Jos Ruunaan kosket olisi aikanaan rakennettu, ei siellä kävisi sataaviittätoistatuhatta vierailijaa vuodessa. Jos Kolin kansallispuistoa ei olisi perustettu, ei Kolilla olisi seitsemäää pysyvää työpaikkaa ja sesonkiaikana pitkälti toistasataa.
Luonnon ja työn välinen ristiriita edellyttää neuvotteluprosesseja, joissa etsitään ratkaisuja kaikki osapuolet saman pöydän ääressä istuen. Oikeudenmukaiset korvauskäytännöt ovat ratkaiseva lähtökohta luonnonsuojeluasenteiden muuttamiseksi myönteisiksi. Esimerkiksi Ruotsissa korvataan jokainen pedon raatelema koira 10 000 kruunulla. Suomalainen joutuu maksamaan 250 euroa omavastuuta. Vihreät ovat ajaneet omavastuiden poistamista, mutta susirajan edustaja pystyy tekemään tätä suuremmalla tunteella ja innostuksella.
Yrittäjyys on vihreiltä jäänyt varjoon. Tämä siitäkin huolimatta, että nimenomaan ympäristökysymykset tuottavat uutta tietotaitoa ja uusien ratkaisujen pakkoa. Olen itse elänyt pitkään maassa, joka on tuulivoiman supervalta, jossa vihreät lähetit polkevat postia eri puolille Kööpenhaminaa ja jossa päiväkodit tarjoavat ainoastaan luomulähiruokaa. Suomessa lämpöäjyys, uusiutuvien energiavarojen käyttöön liittyvien koneiden ja laitteiden kehitys ja tuotanto, päästökauppaan liittyvä yrittäjyys, lähiruoan uudet hankinta- ja välittäjäorganisaatiot ovat kaikki esimerkkejä tulevasta vihreästä yrittäjyydestä.
Myös naisyrittäjyydellä on voimakas tilaus. Minulle on luonnollista, että tasa-arvopuolueena vihreät ajaisivat aktiivisemmin naisyrittäjyyttä ja palvelualojen uudentyyppisiä toimintamalleja. Edellytyksenä on kuitenkin, että vanhemmuuden kustannukset tasataan kaikkien työnantajien kesken.
Eroa on myös suhteessa turvallisuuskysymyksiin. Vihreät ovat perinteinen pasifistipuolue, jonka yksinkertainen ratkaisu rauhankysymyksiin on puolustusmenojen vähentäminen. Jokin aika sitten johtamani Kööpenrauhantutkimuslaitoksen lähtökohta on ollut, että rauhaa ei voida saavuttaa tutkimatta ensin sotaa. Vastustan joukkotuhoaseita ja niiden leviämistä, mutta jotta voisin tehdä jotakin konkreettista asian puolesta, on tunnettava joukkotuhoaseet ja tavat, jolla ne leviävät.
Vihreän liiton hallitus on esittänyt asevelvollisuuden vähentämistä siten, että vain noin kolmasosa ikäluokasta suorittaisi varusmiespalveluksen. Olen myös itse sen kannalla, että yleinen asevelvollisuus voi olla valikoivampi ja asevelvollisten määrää voidaan vähentää. Myös Euroopan unionin yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka vaikuttavat samaan suuntaan.
Mutta puolustukseen liittyviä ratkaisuja on tehtävä harkiten ja hitaasti. Erityisesti Suomessa, jossa asevelvollisuus on hiljattain tehdyn tutkimuksenkin mukaan mielentila ja maanpuolustustahto yksi kansallisen identiteettimme peruspilari. Samalla kun asevelvollisuudesta keskustellaan, tulee keskustella myös siitä, miten Suomen kansallinen identiteetti tulevaisuudessa muotoutuu. Kysymys kuuluu: miten meistä tulee suomalaisia eurooppalaisia.
Maakuntajohtajana käytin käsitettä "moderni erämaa" kuvaamaan Pohjois-Karjalaa Suomessa. Mitä Pohjois-Karjala on Suomelle, sitä Suomi on Euroopan unionille. Suomi on Euroopan unionin moderni erämaa.
Moderni erämaa yhdistää ihmisen käden koskettaman (modernin) ja koskemattoman (erämaan). Vihreässä liikkeessä olemme varmaan kaikki modernin erämaan kannattajia, kuitenkin eri tavoin. Kaupunkimoderni on kaupungeissa ja erämaa ulkopuolella. Yhdyskuntarakennetta tulisi tiivistää ja kesämökit kaavoittaa taajamiin. Mutta onko polkupyörä ekologisempi kuin pelletti? Mielestäni modernin ja erämaan tasapainoa voidaan kehittää myös toisista lähtökohdista. On mahdollista elää modernissa erämaassa ja tukea kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä koko maassa.
Vihreä liitto ei ole ollut ainoastaan ympäristö- vaan myös tulevaisuus
Johdollani vihreästä liikkeestä voisi tulla myös aito, eheä ja uskottava
tulevaisuuspuolue, jonka kannattajat kattaisivat koko maan. Se ei ole oikealla
eikä vasemmalla, vaan edessä. Ja kun SDP:n puoluesihteeri ja puheenjohtaja
Heinäluoma toteaa, että hän ei katso oikealle eikä vasemmalle, vaan eteenpäin,
- hän näkee edessään vihreät. Puheenjohtajana en olisi säilyttäjä enkä
uudistaja, vaan ennen kaikkea eheyttäjä. Asetun siis ehdokkaaksi
puheenjohtajakisaan.
Lisätietoja:
Tarja Cronberg
gsm 050 511 3009