CRONBERG: JARJESTOJEN PALVELUTUOTANTO UHATTUNA

Kirjoittajan mukaan: Reijonaho Jaana (jaana.reijonaho_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 31.03.2006 13:27

• Edellinen viesti: Olli Aalto: "Vihreät: YTV hätiköi polttolaitospäätöksessä"

Tiedote
31.3.2005

HUOLI KILPAILUSTA KORVAA HUOLEN IHMISESTÄ
- Vihreän liiton puheenjohtaja Tarja Cronberg kritisoi viranomaistoimia, jotka
kuristavat järjestöjen palvelutuotannon

Vihreän liiton puheenjohtajan Tarja Cronbergin mielestä kunta-ja palvelurakennekeskustelussa ovat palvelujen laatu ja niiden tuotantotavat jääneet täysin kuntakoosta käytävän keskustelun jalkoihin:

• Juuri palvelurakenteessa tapahtuu tällä hetkellä tahattomasti dramaattisia muutoksia.Poliitikot ovat juuttuneet keskustelemaan siitä tuotetaanko palveluja julkisen vai yksityisen tahon toimesta. Merkittävän osan palveluista tuottaa nk. kolmas sektori eli järjestöt, Cronberg muistuttaa.

Suomessa järjestöt tuottavat noin 17 % sosiaalipalveluista ja 5 % terveyspalveluista. Noin 90 prosentilla kunnista on palvelusopimus jonkun järjestön kanssa. Järjestöt edustavat usein inhimillisiä ja käyttäjälle räätälöityjä palveluvaihtoehtoja kuten asumispalveluja.

• Järjestöjen palvelutuotanto, jossa ammattilaiset tekevät yhteistyötä vapaaehtoisten kanssa, on riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksesta. Järjestöjen kanavoima vapaaehtoistyö onkin ehkä ainoa tapa osoittaa lähimmäisyyttä yhä kaupallistuvammassa yhteiskunnassa, Cronberg sanoo.

Lähimmäisyys näkyy järjestöjen palveluissa mm. vapaaehtoisena ystäväpalveluna: Esimerkiksi Punainen Risti on kouluttanut 10 000 vapaaehtoista ystävää, jotka lievittävät yksinäisyyttä vierailemalla vanhusten luona. Toiminta ei ole osa kunnallista palvelutuotantoa, vaan nimenomaan kyse on järjestöjen tuottamasta vapaaehtoistoiminnasta.

Cronberg näkee ihmisläheisyyden lisäksi kansalaisjärjestöjen palvelutuotannon myös kansalais-vaikuttamisen kanavana ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä, mihin markkinaehtoinen palvelutuotanto ei pysty. Cronberg on huolissaan viranomaistoimista, jotka ratkaisevasti vähentäisivät järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa hyviä kokonaisvaltaisia palveluja:

• Verottajan tulkinnat, rahoituksen väheneminen, hankintalain vaatimukset ja työttömien aktivointiin liittyvät uudet säännöt johtavat järjestöjen kannalta tilanteeseen, joka on katastrofaalinen eikä kenenkään hallinnassa. Järjestöt joko joutuvat lopettamaan palvelutuotantonsa tai valitsemaan sen jatkamisen yritysmuotoisena. Tämä merkitsisi lisääntyviä kuluja kunnille ja vapaaehtoistoiminnan loppumista.

Tutkija, Helsingin vihreiden puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto pitää varoittavana esimerkkinä Lyhty ry:n tapausta:

• Kolmannen sektorin palveluissa on usein kyse ei-lakisääteisistä palveluista, joita kunnat itse eivät pysty tuottamaan. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi vammaisten, asunnottomien ja pitkäaikaissairaiden palvelut. Myös laki julkisista hankinnoista sisältää ajatuksen, että kilpailutuksessa asiakkaan kannalta merkittävä hoito- tai asiakassuhde olisi turvattava. Vammaispalveluja tuottavan Lyhty ry:n toiminnan loppuminen osoittaa, että meillä ei osata riittävästi tukea ja arvostaa järjestöjen osuutta palveluntuottajana, Alanko-Kahiluoto kritisoi.

Cronberg ja Alanko-Kahiluoto kertoivat järjestöjen palvelutuotannosta tänään Helsingissä toimittajalounaalla.

Viisi järjestöjen palvelutuotantoa uhkaavaa viranomaistoimenpidettä:

• Verottaja on määritellyt uudelleen yleishyödyllisen tuotannon ja rinnastaa yhä useammin järjestöjen palvelutuotannon elinkeinotoimintaan. Useissa kunnissa järjestöjen palvelutuotanto on pantu verolle.
• Raha-automaattiyhdistyksen rahoitustoiminta ei saa lain mukaan vääristää kilpailua. Siksi RAY on vetäytynyt esimerkiksi kotipalveluiden rahoituksesta ja muun avustustoiminnan rahoitus on huomattavasti tiukentunut.
• Hankintalain tulevat vaatimukset ja kynnysarvot vaikeuttavat erityisesti pienten järjestöjen (esim. vanhuspalvelusäätiöt) toimintaa, koska pienet järjestöt eivät pysty osallistumaan tarjouskilpailuihin. Järjestöillä ei ole rahaa ja henkilöresursseja osallistua jatkuviin tarjouskilpailuihin.
• Kuntien soveltaessa tilaaja-tuottaja-mallia joudutaan tuote määrittelemään tarkasti. Järjestöjen palvelutuotanto on usein kokonaisvaltaista, jossa palvelutuotteen erottaminen avustustoiminnasta voi olla vaikeaa.
• Uudet työttömien aktivointiin liittyvät säännöt edellyttävät, että työttömien aktivointitoimenpiteissä syntyy pysyviä työpaikkoja. Tämä on hyvä tavoite, mutta järjestöiltä puuttuu rahoitus pysyvien työpaikkojen luomiseen ja järjestöjen toiminta työttömien aktivoinnissa on vaarassa loppua.

Lisätietoja:

Tarja Cronberg, gsm 050 511 3009
Outi Alanko-Kahiluoto, gsm 041 5224272

• Edellinen viesti: Olli Aalto: "Vihreät: YTV hätiköi polttolaitospäätöksessä"