Kirjoittajan mukaan: Kate Alhola (kate_MiukU_iti.fi)
Päiväys: 15.04.2004 13:51
Pekka Raukko wrote:
>>pysähtynyt, mutta koska elinikä koko ajan kasvaa (ja nykyisen väki on
>>keskimäärin hyvin nuorta) väestömäärä väistämättä vielä nousee jonkun
>>verran. YK:n toiveikkaimmat väestöennusteet jäävätkin jo noin 8 miljardiin
>>v. 2050.
>>
>>
>
>Väestönkasvun hidastumisesta merkittävin osuus lienee Kiinan yhden lapsen
>politiikalla. Sen aika lienee ohi, eikä se taitaisi mutenkaan olla lajemmin
>sovellettavissa...
>
>
>
Mitenkäs onkaan Afrikan HIV-epidemiat ?
>>Mutta tämä 8 miljardia on kyllä sitten lähes faktaa.
>>
>>
>
>Se on fakta fatalistille, ei muille
>
>
On tietenkin ihan eri asia että missä on fatalistin ja realistin ero. Kovin
nopeita ja vähemmän dramaattisia keinoja lienee aika niukassa
muutoksen aikaansaamiseksi. Kehitysmaiden kehittyminen, naisten
aseman paranemine ja parempi sosiaaliturva vaikuttavat
mutta eivät ole kovinkaan nopeita lääkkeitä.
>>Siitä väestöstä on
>>keskusteltava, jos maailman tulevaisuuden ruokahuoltoa mietitään.
>>Pienemmistä määristä puhuminen, varsinkin nykyistä 6 miljardia pienemmistä
>>määristä, edellyttä loogisesti tappamista, nälkään näännyttämistä tms.
>>ikävää asiaa.
>>
>>
>
>Logiikka ei edellytä tappamista muuta kuin siinä tapauksessa, että tietyt
>lähtöoletukset naulataan fatalistille tyypilliseen tapaan muuttumattoiksi.
>En toki itsekään ole kovin toiveikas sen suhteen, että tasapaino voitaisi
>kovin nopeasti populaatiokoon kasvua hillitsemällä saavuttaa. Etenkin kun
>aivan vähäinenkin positiivinen kehitys herättää näissä "nurmijärven
>mateissa" tavoitteen vastakkaisen paniikkireaktion.
>
>
>
Mailman ruokahuollon suhteen taidetaan koko ajan unohtaa että ongelmana
ei ole
varsinainen tuotantoresurssien vähyys. Ruoka ei ole kuin öljy joka on
rajallinen luonnonvara ja joka käy vähiin vääjäämättä.
>>Itse asiassa ne saavat olla miten päin tahansa: kun on verrattu
>>lapsilisäjärjestelmiä, ainoa selkeä tulos on ollut se, että niissä maissa,
>>joissa lapsilisiä on maksettu - syntyvyys on kääntynyt laskuun!
>>
>>
>
>Kausaliteettia ei kuitenaan ole osoitettu, eikä varmasti voida osoittaakaan.
>Lapsilisän alkuperäinen tarkoitus kuitenkin oli kannustaa lasten tekoon ja
>tässä tarkoituksessa se toimi aivan ilmeisesti melko hyvin.
>En myöskään ollut mitenkään lapsilisiä vastaan, vaan ainoastaan ehdotin
>porrastuksen kääntämistä niin päin, että se ei suosisi
>"lestadiolaismallista" sikiämistä.
>
>
Tämä alkaa kuullostaa aika tavalla jälleen kerran ekofasismilta. EI ole
lapsen vika
jos hän on perheen nneljäs lapsi eikä ensimmäinen. En yleensäkkään usko että
ihmisten epätasa-arvoistamine olisi ongelman ratkaisu.
En oikein tiedä että miten sinulle se kausaliteetti pitäisi osoittaa.
Korrelaatiohan
on selkeä. Syy-seuraus suhde ei varmaankaan yle välttämättä yksiselitteinen
tai varsinkaan suora. Käytännössä naisen aseman paraneminen ja parantunut
sosiaaliturva vähentävät syntyvyyttä. Kun nainen on yhteiskunnassa
itsellinen
toimija joka pystyy itse elättämään itsensä hän ei ole enää miehen
seksuaalisen
mielivallan alla ja pystyy helpommin päättämään montako lasta hän haluaa
synnyttää. Kun maassa on toimiva sosiaaliturva ei vanhempien myöskään
tarvitse tehdä suurta liutaa lapsia jotta niistä edes muutama jäisi henkiin
elättämään vanhempiaan.
Joskus testasin tätä hypoteesia käytännössä piirtämällä pistejoukon jossa toinen akseli oli syntyvyys ja toinen bkt. Korrelaatio oli helposti silmin nähtävissä ja myös luvuiksi muutettavissa vaikkapa lineaarisella regressiolla. Olettamuksen paikkansapitävyyttä vielä vahvisivat ne poikkeuspisteet jotka osuivat kauas regressiosuorasta. Suurta syntyvyyttä oli rikkaissa öyljymaissa joissa naisen asema on uskonnollisesta fundamentalismista huono ja vastaavasti (ex)itäblokin maissa taas alhainen syntyvyys vaikka bkt/henkilö on alhainen mutta on hyvä naisen asema ja olemassaoleva sosiaaliturva.
Voisi kyllä olettaa että sosiaaliturvan ja naisen aseman kuten lapsilisien yms huonontaminen enemmän heikentää tilannetta kuin parantaa.
>Alkuperäisessä ajatuksessani esitin, että:"Ratkaisu löytyy vain
>sopeuttamalla populaatiokokomme ja kulutuksemme sellaiseksi, että se on
>kestävästi ylläpidettävissä."
>
>Tahdotko kiistää tämän lähtökohdan, vai onko sinulla ainoastaan paremmat
>keinot, joilla siihen pyritään.
>
>Populaatiokoon lisäksihän yhtälössä on myös toinen tekijä - kulutustaso.
>Jokainen syntyvä suomalainen lapsi vie tasapainossa olevassa yhtälössä tilan
>monilta kymmeniltä alhaisemman kulutustason lapsilta. 6 tai 8 miljardia on
>siis sitä lähempänä kestävää tasapainotila, mitä vähemmän siinä on meitä
>teollisuusmaiden yltäkylläisyydessä rypeviä yksilöitä.
>
>
>
Taas kerran metsään. Kuten aikaisemmin totesin, mailmassa ei ole pulaa
elintarvikkeiden
tuotantoresursseista vaan pelkätään pulaa ihmisitä joilla olisi
mahdollisuus kattaa
tuotannon aiheuttamat kustannukset. Tässä mielessä siis teollisuusmaan
asukas
ei suinkaan "vie tilaa" kehitysmaiden ihmisiltä vaan sitä enemmän
hän ostaa kehitysmaiden tuotteita, sitä enemmän niilläkin mailla on
varaa kuluttaa
rahaa mm ravinnon tuotantoon.
Siis, mielestäni ratkaisu ei ole että teollisuusmaat vähentäisivät
kehitysmaiden
tuotteiden ostamista vaan mieluminkin siirtyisivät "reiluun kauppaan"
eli ostaisivat käyään hintaan kehitysmaiden tuotteita. Sinänsä
paradoksaalista
että jos EU ja USA lopettaisivat maataloustuet, se vähentäisi
maataloustuotantoa
näillä alueilla mutta nostaisi mailmanmarkkinahintaa ja siten
elintarvikkeita
tuottavat kehitysmaat saisivat niistä paremman hinnan ja niille jäisi
enemmän rahaa oman yhteiskuntansa kehittämiseen.
Jos taas enemmän on kyse uusiutumattomista luonnonvaroista, energiasta tai co2 päästöistä niin jälleen kerran niillä on enemmänkin ongalman ratkaisijan rooli. Kehittyvien maiden tehotomalla teknologialla syntynyt kulutus ja co2 päästöt ovat kovaa vauhtia ohittamassa teollisuusmaat. Kiina ja Intia ovat pian (jolleivat jo ole ) suurimmat tekijät.
Teollisuusmailla on käsissä kaikki ongelman ratkaisuun tarvittava teknologia, vain tahto puuttu. Meillä kyse on siitä että maksaako tuulisähkö enemmän kuin kivihiilisähkö ja näiden päätösten vaikutus elintasoon on marginaalinen. On kyse siitä että jos vaihdetaan kivihiilisähkö tuuliähköön niin jätetään yksi etelänmatka silloin tällöin tekemättä.
Kehitysmaissa taas ei ole kysymys lentolomasta vaan ihan suoraan että montako riisikuppilista k.o rahalla saa.
Mielestäni meidän moraalissti ja uskottavasti hyvin vaikeaa aatia kehitysmaita vähentämään päästöjä yms jollei me itse olla edes valmiita marginaalisiin kustannuksiin omalta osalta.
Ratkaisu ei siis teollisuusmaiden osalta ole lapsilisien leikkaamisessa vaan mielummin päästöveroissa. Jos muutoksen kustannukset on otettava jostakin niin mielummin tuhlareilta ja saastuttajilta kuin lapsilisästä riippuvaisillta lapsiperheiltä.
Tai toisin sanoen, teollisuusmailla ei ole kyse enää siitä onko madollisuuksia vai ei vaan onko tahtoa kun taas kehitysmailla ei ole läheskään samoja mahdollisuuksia.
Kate