Kirjoittajan mukaan: Juhani Kaukoranta (Juhani.Kaukoranta_MiukU_mail.suomi.net)
Päiväys: 18.04.2004 1:52
Pekka Raukko;
Miksi siellä pitäisi viljellä rahakasvia? Siksikö, että Ruandalaisella suurtilallisella olisi rahaa matkustaa "ekotripille" Suomen Kainuuseen, ja me motivoituisimme suojelemaan suurpetojamme?
Minä:
Viljelijä viljelee, jotta saa toimeentulon, elannon, itselleen ja
perheelleen. Jos toimeentulon saisi helpommin muuten, niin sitten
tehtäisiin muuta.
Raha on siitä hyvä, että sillä saa ruokaa, tavaraa ja kaikkea mitä
tarvitsee. Halu saada rahaa on yhteistä vihreälle euromepille, minulle,
Pekka Raukolle ja afrikkalaiselle pienviljelijälle.
Afrikassa kehitysapuhommissa työskennellyt Kepan aktiivi Janne Sivonen
kirjoittaa otsikon "Haluavatko avunantajat pitää pienviljelijät köyhinä?"
alla seuraavaa:
http://www.kepa.fi/uutiset/kehitysyhteistyo/2910 :
"En ole törmännyt asemamaassani Sambiassa yhteenkään pienviljelijään, joka
viljelisi maata vain pitääkseen yllä kulttuurinsa perinteitä tai
ruokkiakseen nälkäisiä. Ravinnon riittävyys on sambialaisen pienviljelijän
mielessä päällimmäisenä vain siksi, ettei pienviljely tarjoa muita
vaihtoehtoja: köyhän on keskityttävä siihen että ruoka riittää. Jos
viljelijä saisi itse päättää, hän tekisi sellaista työtä – maanviljelyä tai
jotakin muuta – joka takaisi riittävän ravinnon lisäksi mahdollisimman
hyvän toimeentulon. "
Minä:
> Päivällä on halvatun kuumaa, yöllä pirun kylmää. Muut kasvit eivät selviä
> vuoristorinteilla.
Pekka Raukko:
Kamoon hei!
"Halvatun" ja "pirun" ovat kovin suhtellisia määreitä. Käsitys, että muut
kasvit eivät selviäisi vuoristorinteillä on kyllä lähinnä huvittava. Eivätkö
ne metsät, jotka raivataan viljelysten tieltä, muodostu suurimmaksi osaksi
kasveista?
Minä:
Niistä muista ennen kasvaneista ei vain saanut rahaa. Kahvi, puuvilla ja tee eivät menesty korkeilla vuorenrinteillä. Pyretrhum-kasvi menestyy oikein hyvin. Syy siihen, että pyretriinikasvi tarvitsee kylmää on siinä että kasvien emien pyretriinipitoisuus on paljon suurempi kylmässä kasvuilmastossa kuin lämpimässä. Pyrethrum ottaa hyödyn sekä kuumasta että kylmästä. Tästä johtuu Virunga-vuoriston erinomaisuus luomuviljelijöiden tarvitseman pyretriinin tuotannon kannalta. Vuoristossa ei viljellä kahvia, puuvillaa eikä teetä., koska nämä kasvit eivät menesty siellä. Kyllähän siellä kasvaisi muutakin, mutta niitä ei voi syödä eikä myydä muualle.
Pekka Raukko:
Kasvi on kotoisin eteläisestä Euroopasta. On siis kohtuullisen selvää, että siirrettynä trooppiseen Afrikkaan se ei voi menestyä merenpinna tasossa. Vuoristoa se ei tietenkään tarvitse, mutta muuten sopivat kasvuolot kyllä.
Minä:
Kyllä se kasvaa oikein hyvin trooppisessa Afrikassa joka paikassa.
Pyretriinipitoisuus kasvin emissä ei vain ole kovin hyvä lämpimässä eli
alavilla mailla.
Eihän se mitään kovin kannattavaa puuhaa ole tuo pyretriinikasvien kukkien
emien keräily. Naiset ja lapset sitä tekevät. Päiväpalkka jää vähäiseksi.
Jalostava yhtiö nappaa suurimman osan, välittäjät lopun - länsimäinen
luomuviljeljä maksaa pyretriinistä kohtalaisesti. Tuotantoketjun alkupäälle
jää mopen osa.
Näyttää siltä, että luontoturismi olisi ainakin Virungavuoriston alueella
paikallisten ihmisten ja gorillojen kannalta parempi vaihtoehto kuin
pyretriinikasvien viljely. Muualla pyretriini lienee ihan Ok juttu.
Jatkossa luonnosta saatavan pyretriinin ehkä korvaa synteettiset tuotteet.
Jo tämänkin takia olisi toivottavaa, että Virungavuoriston alueella
lisääntyisi luontoturismi. Luontoturismista paikalliset asukkaat saavat
toimeentulon helpommin kuin pyretriinikasvien kukkien emien keräilystä.
Juhani Kaukoranta, Raahen lukio, juhani.kaukoranta_MiukU_mail.suomi.net Author of excotic travels: http://koti.mbnet.fi/jukaukor/matkat/