Satelliittikuvien arvoitus

---------

Lähetä uusi viesti Kommentoi Tietoa listasta Päiväysnäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Kirjoittajan mukaan: Hannu Hyvönen (ekometsa_MiukU_sci.fi)
Päiväys: 22.04.2004 22:12


Hienoa

Vastauksena Hyvösen viestin otsikon kysymykseen:

Satelliittikuva pikselin arvo näyttää lähinnä maassa olevan kohteen heijastaman säteilyn määrän sillä kohtaa, eikä satelliittikuva sinänsä kerro suoraan puuston tai muun kasvillisuuden määrää.

Satelliittikuvatulkinta, jos menetelmät ja data ovat korrektit, antaa puuston määrästä suhteellisen luotettavan estimatin.

Jos Hyvösen kysymys muotoillaan että, "Näkyykö Suomen puoli erilaisena satelliittikuvissa kuin Venäjän puoli?" niin joitain kuvapiirre-eroja on mutta reflektanssi (heijastus) ei  ole Suomen puolella varsinaisesti mitenkään kirkkaampi. Katsoin tätä työnantajani (METLA) Landsat TM7 luonnonvarasatelliittikuvista, joita nykyisin käytetään Valtakunnan metsien inventoinnin kaukokartoituskuvina. Samoja kuvia pääsee katselemaan esim. kuvatoimittajien internet-sivuilla spatiaaliselta resoluutioltaan heikennettyinä preview-kuvina, jos haluaa itse tarkistaa asian. Landsat ja SPOT -kuvat ovat suositeltavimpia.

Kun raja ei pistä silmään luonnonvarasatelliitikuvissa, niin oletan, että Hyvönen viittaa kymmenisen vuotta sitten eri foorumeilla esittelemäänsä sääsatelliittikuvaan, jossa raja todellakin taisi näkyä.

Siihen todennäköinen selitys on:

  1. Optisen aallonpituusalueen satelliittikuvien sävyt saturoituvat puuston määrän suhteen tietyn kuutiomäärän saavuttamisen jälkeen, esim. Landsat-kuvilla noin 200-250 M3/ha tilavuuden jälkeen kuvan sävyarvot eivät enää juuri muutu (tummene), vaikka kuutiomäärä metsässä kasvaisi vaikka 500 kuutioon asti hehtaarilla. Hyvösen esittelemien kuvien spesifikaatit eivät ole tältä osin tiedossani.
  2. Sääsatelliittikuvien spatiaalinen resoluutio hyvin heikko luonnonvarasatelliitteihin verrattuna (500-1000 m vs. 10 - 30 m), joten suurin osa niiden pikseleistä on Suomen puolella ns. sekapikseleitä, joiden heijastus tulee osittain pelloista ja muista intensiivisen maankäytön luokista (kirkas heijstus), ja sävyt näyttävät suurella alueilla kirkkailta. Venäjän puolella on enemmän pelkkää metsää, joten sekapikseleitä ei ole siinä määrin ja sävy on tumma. Pikselin sävyarvo kuvaa siis pikemminkin maankäyttöä kuin puuston määrää.

Sakari Tuominen
metsäninventoinnin ja kaukokartoituksen tutkija

Sakari Tuominen
Metsantutkimuslaitos/VMI

Lähetä uusi viesti Kommentoi Tietoa listasta Päiväysnäkymä Aihenäkymä Kirjoittajanäkymä

Paluu Ylevin alkusivulle