Kirjoittajan mukaan: Matti Ylipiessa (m_ylipiessa_MiukU_hotmail.com)
Päiväys: 26.04.2004 19:17
Joku esitteli joskus jotain sat.kuvaa Ylä-Lapista, jossa näkyi selvästi Suomen puoleinen porojen ylilaidunnus rajan Norjan puoleen verrattuna. Liekö näkyi, vai muistanko väärin?
Matti Ylipiessa
> Vastauksena Hyvösen viestin otsikon kysymykseen:
>
> Satelliittikuva pikselin arvo näyttää lähinnä maassa olevan
> kohteen heijastaman säteilyn määrän sillä kohtaa, eikä
> satelliittikuva sinänsä kerro suoraan puuston tai muun kasvillisuuden
> määrää.
>
> Satelliittikuvatulkinta, jos menetelmät ja data ovat korrektit,
> antaa puuston määrästä suhteellisen luotettavan estimatin.
>
> Jos Hyvösen kysymys muotoillaan että, "Näkyykö Suomen
> puoli erilaisena satelliittikuvissa kuin Venäjän puoli?" niin
> joitain kuvapiirre-eroja on mutta reflektanssi (heijastus) ei
> ole Suomen puolella varsinaisesti mitenkään kirkkaampi.
> Katsoin tätä työnantajani (METLA) Landsat TM7
> luonnonvarasatelliittikuvista, joita nykyisin käytetään
> Valtakunnan metsien inventoinnin kaukokartoituskuvina.
> Samoja kuvia pääsee katselemaan esim. kuvatoimittajien
> internet-sivuilla spatiaaliselta resoluutioltaan
> heikennettyinä preview-kuvina, jos haluaa itse tarkistaa
> asian. Landsat ja SPOT -kuvat ovat suositeltavimpia.
>
> Kun raja ei pistä silmään luonnonvarasatelliitikuvissa,
> niin oletan, että Hyvönen viittaa kymmenisen vuotta
> sitten eri foorumeilla esittelemäänsä sääsatelliittikuvaan,
> jossa raja todellakin taisi näkyä.
>
> Siihen todennäköinen selitys on:
>
> 1) Optisen aallonpituusalueen satelliittikuvien sävyt
> saturoituvat puuston määrän suhteen tietyn kuutiomäärän
> saavuttamisen jälkeen, esim. Landsat-kuvilla noin
> 200-250 M3/ha tilavuuden jälkeen kuvan sävyarvot eivät
> enää juuri muutu (tummene), vaikka kuutiomäärä metsässä
> kasvaisi vaikka 500 kuutioon asti hehtaarilla. Hyvösen
> esittelemien kuvien spesifikaatit eivät ole tältä osin tiedossani.
>
> 2) Sääsatelliittikuvien spatiaalinen resoluutio hyvin heikko
> luonnonvarasatelliitteihin verrattuna (500-1000 m vs. 10 - 30 m),
> joten suurin osa niiden pikseleistä on Suomen puolella ns.
> sekapikseleitä, joiden heijastus tulee osittain pelloista ja muista
> intensiivisen maankäytön luokista (kirkas heijstus), ja sävyt
> näyttävät suurella alueilla kirkkailta. Venäjän puolella on
> enemmän pelkkää metsää, joten sekapikseleitä ei ole
> siinä määrin ja sävy on tumma.
> Pikselin sävyarvo kuvaa siis pikemminkin maankäyttöä
> kuin puuston määrää.
>
> Sakari Tuominen
> metsäninventoinnin ja kaukokartoituksen tutkija
>
> Sakari Tuominen
> Metsantutkimuslaitos/VMI
> sakari.tuominen_MiukU_metla.fi