Kirjoittajan mukaan: sakari.tuominen_MiukU_metla.fi
Päiväys: 29.04.2004 11:14
On 29 Apr 04, at 9:11, elonmerkki wrote:
>
> > Tervehdys Sakari ja muut
> >
> > Kun katselen satelliittikuvaa Heikki Lindroosin kirjassa Sotametsän
> > perintö näen selkeästi Suomen rajan piirtyvän: hakattu suomi ja
> > metsäinen Karjala (Tuulijärven korkeudella)
> >
> > Sama visio piirtyi v 1985 koko suomesta kun Mikko Punkari julkaisi
> > kohutun satelliittikuvan.
> >
> > ja siltä se näyttää myös lentokoneesta
> >
> > Eli onko suomen puolella pikselit jotenkin erilaisia vai missä vika?
> >
> >
> > Kun sinä tutkit tätä satelliittikuvien antamaa tietoa niin etkö ole
> > havainnut ilmiötä, sitä että suomen hakkuut todella näkyvät ja rajan
> > takana puuvarannot ovat korkeammat.
> >
> > Itseasiassa Hesarissa oli muutama päivä sitten juttua Liettuan
> > puuvaroista ja siellä on peräti 250 m3 hehtaarilla kun meillä se
> > kieppuu etelä-suomessakin kertaluokkaa alempana.
> >
> > Pyysin taannoin erkki tompolta metlan tekemiä puuvarantokuvia suomen
> > ja venäjän puoleisista metsistä mutta han ei voinut antaa kun ne
> > tutkimukset olis maksettu muistaakseni stora enson tai upm kymmenen
> > toimesta.
> >
> > Eli onko sinulla nyt kertoas mistä saisi sellaisen puuvarojen määrää
> > ilmaisevan satelliittikuvan katsottavaksi.
> >
> > Hannu
>
>
> --
> Hannu Hyvönen
> Kihmulankatu 41
> 74130 Iisalmi
>
>
No niin, yritän kommentoida asia kerrallaan.
Hyvösen mainitsema kirja ei ole hallussani, jos Hyvönen haluaa, että kommentoin sitä tarkemmin, niin hän voi lähettää vaikka kopion ko. sivuista minulle. Kuitenkin voi todeta, että jos kirjassassa on satelliittikuva, se on jonkinlainen yleistys alkuperäisestä kuvasta, koska Landsat TM-kuvan alkuperäistä resoluutiota hyödyntävä paperituloste pitäisi olla vähintään GT-kartan mittakaavassa 1:200 000 jolloin koko suomi olisi noin 5 metriä pitkä. Em. kartan yleistyksessä voi pellot yms. ja metsät osin olla sekaisin. Esim. GT-kartoista voi nähdä että peltoja on esim. Pohjois-Karjalan ja Kuusamonkin alueella Suomen puolella mutta Venäjän ei.
Toisaalta metsätietojen estimoinnissa metsän ja muun maankäytön luokat on pidettävä erillään esim. karttatietoa käyttäen, jottei tietoihin tulisi harhaa tätä kautta. Edelleen kuten totesin, kuutiomäärän eikä sat.kuvan sävyn välillä ole lineaarista suhdetta.
Mutta tämähän ei ole pointti, vaan se, että kuinka paljon puuta metsissämme on ja pitäisikö puuta olla enemmän kuin on. Tämä tietohan löytyy kaikki Metsätilastollisesta vuosikirjasta, joka näyttää mm. puuvarantojen kasvun noin 1500 milj. m3:sta nykyiseen noin 2000 milj. kuutioon, kuten toimittaja Niskasaari tiedot tarkasti listasi.
Samasta kirjasta löytynee myös ne Latvian ja muiden maiden tiedot, joita voi vertailla keskenään silmänsä ristiin.
Puuta on siis Suomessa enemmän kuin koskaan sinä aikana, kun tietoja on mitattu. Ellei sitten lähdetä Pentti Linkolan kelkkaan, kun hän 1993 kirjoittamassaan artikkelissa väitti Suomen metsävaratietoja tahallaan väärennetyiksi. Tästä kelkasta Hyvönen jo ymmärtääkseen hyppäsi ulos, kun huomasi sen olevan ns. non-starter.
Minä siis luotan, että Metsätilastollisen vuosikirjan tiedot pitävät paikkansa, joten mikä tässä on se pointti?
Edelleen: totta pirussa Suomen metsistä on hakattu puuta ja paljon, siitähän se kansakunnan varallisuus on peräisin. Latvian metsiä on hakattu paljon niukemmin, tosin kansakunnan varallisuuskin on kyllä pienempi, vaikka eteläisempien olosuhteiden takia metsien kasvupotentiaali on parempi.
Väite, että puuta on helkkarin vähän ei tarkoita mitään. Jos metsänomistaja arvostaa pankkitilin saldoa enemmän kuin puupääomaa niin silloinhan voi hakata vaikka kaikki minkä laki sallii, ja olla tilanteeseen tyytyväinen.
Sitten niistä puuvarantokartoista: Jos Hyvöselle eivät riitä julkisesti
saatavissa olevat tilastotiedot Suomen metsävaroista, niin toki
hankittavissa on se satelliittikuvatulkintaan perustuvat puuvarakartta
(ei siis satelliittikuva itse, jota katsomalla ei näe puun määrää).
Tulkinnassa käytetävät menetelmät on raportoitu lukuisissa
tieteellisissä artikkeleissa.
Tämän toimittamisessa Metlaa sitovat valtion viranomaisten
määrittämät maksuperusteet, jolla dataa toimitetaan.
Tässä kannataa kääntyä Metlan
metsävaratietopalvelun puoleen, yhteystiedot löytyvät esim.
Metlan internet-sivuilta.
Tämä data on todellakin hyvin haluttua metsäyhtiöiden piirissä, joille sitä myydään kaupalliseen käyttöön. Ne tuskin haaskaavat rahojaan vilunkidataan.
terv:S.T.
Sakari Tuominen
Metsantutkimuslaitos/VMI
sakari.tuominen_MiukU_metla.fi