Kirjoittajan mukaan: Hannu Hyvönen (hannu_miUku_elonmerkki.net)
Päiväys: 12.04.2005 14:06
Hei
Minusta aika ohittamatonta asiaa tässä julkilausumassa.
Tämä uhkailun politiikka on luku sinänsä.
Väkivallalla uhkailu on alamaailman keinovalikoimaa. Demokratiassa sellaista ei tule suvaita.
Mielestäni laittomiin uhkauksiin tulee aina voimakkaasti puuttua. Erityisesti kun tämä alamaailman meininki tuodaan osaksi poliittista vaikuttamista , siihen tulisi puuttua.
Suora kysymys Metsäyhdistyksen tiedottajalle. Hyväksytkö väkivallan ja sillä uhkailun osana lapin metsäkiistan ratkaisuyrityksiä? Löytyykö ryhtiä tuomita laittomiin uhkailuihin syyllistyminen?
Jos ette kykene irtisanoutumaan tästä touhusta, voidaan teitäkin pitää osallisina, väkivallan lietsojina.
Kuvittele Mäntyranta mitä kirjoittaisit jos Matti Liimatainen tai Hannu Hyvönen kiertelisivät Inarissä uhkaillen ihmisiä pieksämisellä jos sattuvat kannattamaan erämaiden hakkuita.
Minusta näyttää siltä että metsäsektori Ylä-Lapissa toimii kuin rosvojoukko ja kaikki rosvousta arvostelevat koetetaan pelotella hiljaisiksi. Mahtavaa meininkiä tämä imagonrakennus.
Stora-Enson pörssiromahdusta odotellessa
hannu
>>Saamelaisneuvostolta täysi tuki Inarin poronhoitajien vaatimuksille
>>11.04.2005
>>Julkilausuma 11.4.2005
>>Saamelaisneuvosto, joka on neljän valtion saamelaisten yhteinen organisaatio,
>>on syvästi huolissaan Inarin kunnan alueella käynnissä olevasta vapaasti
>>laiduntavan poronhoidon ja metsätalouden vastakkainasettelusta, jossa
>>työllisyyskysymykseksi verhoiltuna palautetaan kovalla kädellä ruotuun
>>elinkeinoaan ja perinteistä kulttuuriaan puolustavia saamelaisia poronhoitajia.
>>Saamelaisneuvosto on myös huolissaan Suomen valtion välinpitämättömyydestä
>>kuulla ja ymmärtää saamelaisten tarvetta puolustaa maitaan. Poronhoitajat
>>haluavat suojella alueitaan, koska he elävät niistä.
>>Alkuperäiskansan suojaksi suunnitellut ja rakennetut ohjelmat eivät Suomessa
>>ole vielä tuottaneet toivottua tulosta. Saamelaiset ovat vähemmistönä Inarin
>>kunnassa, jonka virallinen kanta on hakkuiden jatkamisen suosiminen.
>>Saamelaisilla poronhoitajilla ei ole mitään demokraattista mahdollisuutta saada
>>"kaikki samalla viivalla"-periaattella ääntään kuuluviin maankäyttöasioissa.
>>Tämä rakenteellinen voimattomuus johtaa kansalaisaktivismin keinojen
>>todelliseen tarpeeseen. Greenpeacen tuki ja apu poronhoitajille ja siitä
>>noussut julkisuus antaa toivoa siitä, että neuvottelujen käyminen
>>minimitasolla- kuullaan, mutta ei kuunnella- ei enää riitä.
>>Saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvat, jatkuvat ammattimaiset metsähakkuut
>>eivät hyödytä saamelaisyhteisöjä juuri mitenkään: ne työllistävät muutamia
>>yksittäisiä saamelaisia ja näin tarjoavat heille toimeentulon, mutta samalla
>>nävertävät pohjaa perinteisiltä luontaiselinkeinoilta. Perinteinen saamelainen
>>elämäntapa, joka on ollut täysin sidoksissa oman alueen ja sen sietokyvyn
>>tuntemukseen, häviää koko ajan hälyttävän nopeasti ulkoisten paineiden takia.
>>Vapaasti laiduntavan poronhoidon harjoittajat eivät yksin kykene päättämään ja
>>vaikuttamaan elämäntapansa säilymisestä tai katoamisesta.
>>Metsähallitus sekä maa- ja metsätalousministeriö työntävät vastuun Inarin
>>tilanteen ratkaisusta edelleen paikalliselle tasolle, että
>>saamelaispaliskuntien tulisi ratkaista kiista neuvotteluissa Metsähallituksen
>>kanssa. Tämä jo pitkään kokeiltu menettely ei ole saanut aikaan minkäänlaista
>>poronhoidolle myönteistä lopputulosta. Neuvottelutilanne itsessään on mahdoton:
>>Suomen valtion voittoa tavoitteleva liikelaitos, jolle on asetettu tietty
>>tulostavoite saavutettavaksi sekä delegoitu toteutus- ja neuvotteluvastuu ja
>>saman kyseisen liikelaitoksen toiminnasta kärsivä osapuoli, saamelaiset
>>poronhoitajat eivät ole mitenkään keskenään tasavertaiset neuvottelukumppanit.
>>Laidunmaakiista ei ole paikallinen ja paikallisesti ratkaistavissa oleva: saman
>>kaltaisia ongelmia esiintyy ympäri Saamenmaata neljän valtion alueella
>>poronhoitajien ja metsätalouden välillä. Maankäytöstä voi päättää vain maan
>>omistaja. Tässä tapauksessa se on Suomen valtio, jonka näyttö maiden saantiin
>>saamelaisalueella on edelleen epäselvä. Kyse onkin saamelaisia ympäröivien
>>valtioiden suhtautumisesta toiseen kulttuuriin: voiko taloudellisesti vähemmän
>>kannattavaksi ja pienempää ryhmää hyödyttäväksi katsottu maankäyttömuoto mennä
>>valtaväestön tarpeiden ja vaateiden ohitse. Saamelaiset poronhoitajat ovat jo
>>useasti ilmoittaneet kantansa tilanteen ratkaisuksi: todellinen, riittävä
>>osallistuminen maankäyttösuunnitteluun tarkoittaa sitä, että poronhoitajien
>>sana painaa neuvottelupöydässä yhtä paljon kuin Metsähallituksen. Että heidän
>>elinkeinolleen välttämättömäksi ilmoittamat laidunalueet ovat todella sitä.
>>Saamelaisneuvosto tukee yksimielisesti Inarin poronhoitajien ja Suomen
>>saamelaiskäräjien vaatimuksia Inarin metsäkiistassa. Saamelaisneuvosto ryhtyy
>>myös selvittämään, rikkooko ennen näkemättömällä julkisella voimalla tapahtuva
>>poromiehiin ja heitä tukeviin tahoihin kohdistuva julkinen mustamaalaus,
>>herjaus, painostus ja pelottelu ihmisoikeuksia.
>>Saamelaisneuvoston puolesta,
>>Aleksander Kobelev
>>Saamelaisneuvoston puheenjohtaja
>>Olav-Mathis Eira
>>Saamelaisneuvoston varapuheenjohtaja
>>Saamelaisneuvosto