Kirjoittajan mukaan: antti.kolari_miUku_kolumbus.fi
Päiväys: 16.04.2005 16:20
Helsingin yliopisto
Viestintäosasto
Tiedote, julkaistavissa 14.4.2005 klo 21.00
Meillä suojellaan metsiä - naapuri kärsii ekologiset vaikutukset
Metsien suojelu meillä heikentää metsien monimuotoisuutta muualla, jos suojelusta aiheutuva puuvaje korvataan puun tuonnilla. Suojelusta saatu hyöty on kyseenalainen, jos hakkuupaine siirretään huonompiosaisten valtioiden luonnonmetsiin. Pitkällä aikavälillä suojelun ekologiset vaikutukset voivat myös heijastua takaisin: esimerkiksi Luoteis-Venäjän metsien pirstoutuminen todennäköisesti heikentäisi monimuotoisuutta myös Suomen metsissä.
Puutuotteiden ja metsiensuojelun kasvava kysyntä esimerkiksi Kiinan ja Suomen kaltaisissa Aasian ja Euroopan maissa asettaa yhä suuremmat paineet naapurimaiden, tässä tapauksessa Venäjän, metsille. Kun puuta tuodaan kotimaisen suojelun ja kulutustarpeiden tyydyttämiseksi, viedään samalla ympäristövaikutuksia naapurimaahan. Kansainvälinen ympäristötieteilijöiden ryhmä muistuttaakin Science-tiedelehden 15.4. julkaisemassa artikkelissa, ettei nettomääräistä luonnonsuojelua eikä kestävää metsänhoitoa synny, jos luonnonvarojen hankita vain siirretään ulkomaille.
Tutkijoiden mukaan tehokas metsiensuojelu perustuu useiden lähestymistapojen yhdistelmään. Puuntuotannon tehostaminen jo metsätalouskäytössä olevilla alueilla voi vähentää hakkuisiin tarvittavaa metsäalaa. Tehokkuutta voidaan saavuttaa myös parantamalla hakkuumenetelmiä ja tuotantoprosesseja siten, että tuotteiden valmistus vaatii entistä vähemmän puuta. Myös vaihtoehtoisten materiaalien käyttöönotto voi vähentää metsiin kohdistuvia paineita.
Talousmetsien monimuotoisuutta voidaan parantaa luontaista häiriödynamiikkaa (myrskyjä, metsäpaloja) jäljittelevillä käsittelymenetelmillä.
Myös valtioiden rajoista piittaamattomat luonnonmaantieteelliset olosuhteet tulisi huomioida luonnonsuojelun toteutuksessa. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi Pohjoismailla on syytä kiinnostua Luoteis-Venäjän metsien suojelualueverkon kehittämisestä, sillä Suomen ja Venäjän metsät ovat yhteydessä toisiinsa ja lajisto liikkuu Suomen metsien kautta Ruotsiin ja Norjaan saakka. Esimerkiksi vanhojen lehtimetsien lajin, harvinaisen valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) kannat Suomessa saavat Venäjältä täydennystä, joka ylläpitää suomalaista populaatiota ja sen geneettistä vaihtelua. Jos metsiä hakataan Venäjällä vuosittain voimakkaasti, eivätkä hakkuukäytännöt jäljittele luonnollisia häiriöitä, Luoteis-Venäjän yhtenäiset metsät pirstoutuvat ja puusto nuortuu. Tämä voi lopulta haitata metsien- ja lajistonsuojelua myös meillä.
Lisätietoja:
professori Pekka Kauppi, p. (09) 191 58300, pekka.kauppi_miUku_helsinki.fi
Päivi Tikka, (09) 191 57905, paivi.tikka_miUku_helsinki.fi
Artikkeli:
Importing timber, exporting ecological impact. Science 308: 359-360
Audrey L. Mayer, Pekka E. Kauppi, Per K. Angelstam, Yu Zhang, Päivi M. Tikka
Julkaistaan 15.4.2005
A.K.