Kirjoittajan mukaan: Matti Ylipiessa (m_ylipiessa_miUku_hotmail.com)
Päiväys: 22.04.2005 11:39
Joskun muinoin kun valtio keräsi suurimman osan tuloistaan tullimaksuilla ja edustuksellinen demokratiakin oli mitä oli, saattoi olla mieltä sanoa, että valtio maksaa jne. Nykyään maksajia taidamme olla me kansalaiset, joilta valtio kerää veroiksi kutsumansa suojelurahat.
"Ilmaisesta" koulutuksesta on aina oltu montaa mieltä. Ennen pidettiin ilmaista koulua ajanhaaskauksena tai herrojen metkuna vierottaa kansa pois rehellisestä työstä. Nykyjään ei maisterikaan mittään.
Älyttömin koulutushanke johon olen Suomessa törmännyt on ollut suomalaisten sairaanhoitajien kouluttaminen suomalaisten varoilla norjankielisiksi - Norjan työmarkkinoille.
Suomi on vähäväkinen ja köyhä maa. Vähien varojen käyttö pitäisi miettiä tarkkaan. Yhteisten rahojen käytössä pitäisi yhteinen etu olla silmämääränä.
Mielestäni EU:n ulkopuolelta tulevilta perusopiskelijoita, kuten kiinalaiselta amk-jengiltä, pitäisi periä koulutuskustannuksia vastaavat lukukausimaksut.Erityisen lahjakkaat ja post-graduatet ovat eri asia.
Opintoviikkojen vaihto työviikkoihin kuulostaa kököltä ja turhan byrokraattiselta. Raha on sopiva vaihdon väline. Se on jo keksitty ja toimii aika hyvin.
Eikä ilmainen jatkokoulutus tee hyvää kaikille suomalaisillekaan. Joillekin ilmainen koulutus on kuin lisenssi vetelehtiä. Pelataan korvaavuuksilla jne. Myös toisen asteen koulutuksen vaatimuksia on huomattavasti löysätty viimeisen 10-15 vuoden aikana. Tutkinnot ovat light-luokkaa, ja kun opiskelupaikkoja on yli kysynnän, joillekin aloille pääsee opiskelemaan ilman mitään karsintaa.
Matti Ylipiessa
Kemi
> Suomen valtio kustantaa halukkaille ja kyvykkäille kansalaisilleen
> käytännössä mielin määrin koulutusta. En tiedä, miten suuri osa opintonsa
> suorittaneista todellisuudessa lähtee kevyemmän verotuksen ja
> rahakkaampien töiden perässä ulkomaille. Kuitenkin, jos valtion kannalta
> pois muuttavien tähden menetetty taloudellinen panos on merkittävä, asiaan
> voitaisiin reagoida esimerkiksi seuraavasti.
>
> Kun henkilö vastaanottaa opiskelupaikan yhteiskunnan kustantamassa
> koulutuspaikassa, häneltä tulisi vaatia sitoumus, jonka mukaan hän
> sovitulla aikataululla opintojen lopettamisen jälkeen on velvollinen
> maksamaan tietyn euromääräisen summan jokaisesta suorittamastaan
> opintoviikosta/-pisteestä.
>
> Rahamääräisen korvauksen sijaan henkilö voisi valita olla Suomen
> työmarkkinoiden käytettävissä tietyn ajan opintojen jälkeen. Voitaisiin
> esimerkiksi sopia, että jokainen työmarkkinoilla olon viikko korvaa yhden
> yhteiskunnan kustantaman opintoviikon.
>
> Korvaussumma voitaisiin sopia sellaiseksi, ettei se välttämättä kattaisi
> koko opintojen järjestämisestä aiheutunutta kustannusta, mutta olisi
> kuitenkin merkittävä kannustin jäämään Suomen työmarkkinoille.
>
> Tällainen periaate voisi toimia myös Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten
> kohdalla. Solidaarisena näkökohtana voitaisiin sallia, että jos henkilö
> poistuu Suomesta ennen aikojaan, hän välttyisi maksamasta korvauksia
> toimittamalla vuosittain tositteen, jonka mukaan hänen tulonsa jäävät
> tietyn tulorajan alle.
>
> Mielipiteitä kaipaan. Ehkä ajatus ei ole uusi, mutta siinä tapauksessa
> toivoisin vinkkejä, mitkä tahot ovat tällaisia pohtineet.
>
> Terveisin,
> Pauli