Kirjoittajan mukaan: Pauli Ojanpera (pasaojan_miUku_cc.jyu.fi)
Päiväys: 23.04.2005 12:43
22.04.2005 11:39 Matti Ylipiessa kirjoitti:
> Joskun muinoin kun valtio keräsi suurimman osan tuloistaan
> tullimaksuilla ja edustuksellinen demokratiakin oli mitä oli, saattoi
> olla mieltä sanoa, että valtio maksaa jne. Nykyään maksajia taidamme
> olla me kansalaiset, joilta valtio kerää veroiksi kutsumansa
> suojelurahat.
Mielestäni on kysymys näkökulmasta ja ihmisten omaksumasta identiteetistä. Yhteisökin voi olla itsenäinen jäsenistään koostuva toimija, jos sen jäsenet ymmärtävät itseään yhteisön kautta. Yksilöllisyyden nykyinen korostaminen on mielestäni oire ja yllyke, joka johtaa yhteisön heikentymiseen ja yhteisön tarjoamien mahdollisuuksien rapistumiseen. Jos tämä nähdään oikeana ja tavoiteltavana, niin yhteistoiminta ei todellakaan liene kuin suojelurahojen keruuta. Minä vain uskon, että ihmisessä on jotain, joka kaipaa syvempää yhteistoimintaa kuin pelkkää kaupankäyntiä.
> "Ilmaisesta" koulutuksesta on aina oltu montaa mieltä. Ennen pidettiin
> ilmaista koulua ajanhaaskauksena tai herrojen metkuna vierottaa kansa
> pois rehellisestä työstä. Nykyjään ei maisterikaan mittään.
Ilmaista koulutustahan ei olekaan. Omien havaintojeni mukaan Suomessa on edelleen toimiva koulutusjärjestelmä, jossa opitaan oikeasti työssä tarvittavia taitoja. Monessa kohtaa on varmasti parannettavaa, muttei ole syytä epäillä muuta vastaavien yksityistenkään organisaatioiden osalta.
> Älyttömin koulutushanke johon olen Suomessa törmännyt on ollut
> suomalaisten sairaanhoitajien kouluttaminen suomalaisten varoilla
> norjankielisiksi - Norjan työmarkkinoille. Suomi on vähäväkinen ja köyhä
> maa. Vähien varojen käyttö pitäisi miettiä tarkkaan. Yhteisten rahojen
> käytössä pitäisi yhteinen etu olla silmämääränä.
Niin, kuulostaa aika erikoiselta kustannusvastuiden jakamiselta. Kyllä näissä pitäisi arvioida, kuka kerää hyödyn ja kannattaako "meidän" maksaa siitä.
> Mielestäni EU:n ulkopuolelta tulevilta perusopiskelijoita, kuten
> kiinalaiselta amk-jengiltä, pitäisi periä koulutuskustannuksia vastaavat
> lukukausimaksut.Erityisen lahjakkaat ja post-graduatet ovat eri asia.
Ehdottamani tapa tarjoaisi kuitenkin mahdollisuuden valvoa valtion etua koulutuskustannusten suhteen erottelematta henkilöjä etnisten seikkojen mukaan. Tämä toimisi myös EU:n sisällä.
> Opintoviikkojen vaihto työviikkoihin kuulostaa kököltä ja turhan
> byrokraattiselta. Raha on sopiva vaihdon väline. Se on jo keksitty ja
> toimii aika hyvin.
Keskusteluissani muualla tuli esiin toisenlainen tapa: "Yksi vaihtoehto olisi määritellä korvaus siten, että työntekijän tulisi tienata itselleen koulutuskustannustensa suuruinen summa Suomessa. Tällöin joku taho yhteiskunnassa on maksanut valtion panoksesta sen sijoituksen takaisin." "Erona aiempaan ehdotukseen tässä olisi se, että sallittaisiin työntekijöiden välinen 'tuottavuusero'. Näin ehkä kokoomuslaisetkin voisivat innostua tästä." Tämä kannustaisi ehkä vielä paremmin työskentelemään juuri suomalaisen talouden eteen.
> Eikä ilmainen jatkokoulutus tee hyvää kaikille suomalaisillekaan.
> Joillekin ilmainen koulutus on kuin lisenssi vetelehtiä. Pelataan
> korvaavuuksilla jne. Myös toisen asteen koulutuksen vaatimuksia on
> huomattavasti löysätty viimeisen 10-15 vuoden aikana. Tutkinnot ovat
> light-luokkaa, ja kun opiskelupaikkoja on yli kysynnän, joillekin
> aloille pääsee opiskelemaan ilman mitään karsintaa.
Kysymyshän on ihmisen omista voimavaroista ja hänen mielikuvistaan kyvystään vaikuttaa omaan asemaansa yhteisössä. Näihin tekijöihin yhteiskunta voi vaikuttaa suoraan.
Terveisin,
Pauli