Kirjoittajan mukaan: Tuokko Marko (marko.tuokko_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 07.06.2005 14:53
Ryhmäpuhe perusopetusvälikysymyskeskustelussa 7.6.2005/
Ed. Kirsi Ojansuu
Arvoisa puhemies!
Koulut toimivat nykyisin säästöjen ja leikkausten pakkoraossa. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kouluista säästäminen ei ole viisasta pitkän tähtäimen politiikkaa. Koululaisten oppimisolosuhteista tinkiminen lisää merkittävästi etenkin heikoimmassa asemassa olevien syrjäytymisriskiä. Mahdollisimman varhainen puuttuminen olisi tehokkain tapa ehkäistä syrjäytymistä ja sen suuria inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia. Varmaa on, että peruskoulutuksen rahoista pihistelemisellä on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat seuraukset. Se, mitä nyt ajatellaan voitavan säästää kouluista, voi kostautua moninkertaisena tulevaisuudessa mm. sosiaalitoimen kustannuksissa.
Koululaisten, turhautuneiden vanhempien ja opettajien kritiikki kohdistuu useimmiten kuntapäättäjiin. Kouluista vastaavat kunnat ja valtio yhdessä, mutta valtio asettaa kuntien toiminnalle taloudelliset puitteet. Kuntatalous on niin kurjassa kunnossa, että kunnat ovat pakotettuja säästämään opetuksesta ja muista peruspalveluista. Punamultahallituksen toimet eivät ole antaneet uskoa tilanteen kohentumisesta tulevaisuudessa. Suuri osa kunnista on hallituspuolueiden johtamia. Näiden demari- ja keskustavetoisten kuntien johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat pysyneet uskollisesti hiljaa punamultahallituksen vastuuttomasta kuntapolitiikasta. Valtuutetut ja lautakuntien jäsenet joutuvat tekemään entistäkin tiukempia säästöpäätöksiä, mutta Vanhasen hallitusta ei kritisoida. Kuntien taloustilanteen syy- ja seuraussuhteet jäävät kuntalaisille epäselviksi. Valtuutetut saavat palautetta, joka tulisi kohdistaa punamultahallitukselle. On pitkälti kyse asioista, joissa valtuutettujen syyllistäminen ei auta.
Hallituksen tekemät massiiviset, yhteensä 3,2 miljardin euron veronalennukset heikentävät peruspalveluiden rahoituspohjaa entisestään. Vihreät korostavat, että kyseessä on selkeä hallituksen tekemä arvovalinta. Tämä valinta tehtiin vastoin äänestäjien enemmistön tahtoa. Viime eduskuntavaaleissa äänestäjät antoivat erittäin selkeän signaalin siitä, että he valitsevat toimivat peruspalvelut ennen veronalennuksia. Näitä alennuksia tekemällä hallitus on tehnyt kokoomuslaisempaa politiikkaa kuin mitä Kokoomus olisi edes uskaltanut eduskuntavaalimainoksissaan luvata. Koska hallituksella on ollut varaa roimiin veronkevennyksiin ja jopa varallisuusveron poistoon, puheet rahan puutteesta ja pakottavasta säästötarpeesta koulujen kohdalla eivät kuulosta uskottavilta.
Arvoisa puhemies!
Suomalaiset koulut ovat toistaiseksi menestyneet känsäinvälisissä oppimistulosvertailuissa, kuten kuuluisassa Pisa- tutkimuksessa. Kouluviihtyvyystutkimukset osoittavat kuitenkin hälyttäviä merkkejä siitä, että kouluissa voidaan huonosti. Huono viihtyvyys kertoo oppimisympäristön puutteista, jotka tulevat näkymään ennen pitkää myös oppimistuloksissa. Kehno oppimisympäristö johtuu pääosin rahan puutteesta. Suuret ryhmäkoot, erityisopetuksen puutteet, huonokuntoiset koulurakennukset, työrauhan puute ja ylirasitetut opettajat ovat seurausta siitä, että koulut joutuvat jatkuvasti toimimaan resurssiensa äärirajoilla.
Ryhmäkoot ovat ylimitoitettuja. Suurissa opetusryhmissä työrauha ja oppimistulokset kärsivät, sillä opettajilla ei ole mahdollisuutta huomioida oppilaiden erilaisia, yksilöllisiä tarpeita. Luokkiin on usein integroitu erityisopetuksen tarpeessa olevia oppilaita ilman riittäviä tukitoimia. Integraatio ei saisi olla säästökeino. Usein opettajilla ei myöskään ole riittävää koulutusta erityisoppilaiden kanssa toimimiseen. Täydennyskoulutuksellakaan ei voida parantaa ammatillisia valmiuksia, sillä esimerkiksi Hämeenlinnassa opettajille on säästösyistä tarjolla täydennyskoulutusta vain yhdeksi päiväksi lukuvuodessa.
On huolestuttavaa, miten paljon vaikutusvaltaisissa asemissa on ihmisiä, jotka näyttävät tietävän pelottavan vähän siitä, millaista kouluissa todella on. Valtiosihteeri ihmettelee, miksi kouluavustajia tarvitaan kun ei sellaisia ennenkään ollut. Opetusministeri Haatainen toteaa sunnuntai- Hesarissa, että luokkakokona kolmenkymmenen oppilaan luokka "alkaa olla liian suuri, riippuu oppilasaineksesta". Alkaa olla liian suuri? On erikoista, että opetusministeri ei näe kolmenkymmenen oppilaan ryhmiä ongelmallisen suurina. Kolmekymmentä oppilasta on todella paljon yhteen luokkaan ja yhdelle opettajalle, varsinkin kun joukossa on aina erityishuomiota vaativia lapsia.
Ministerin kommentit ovat paljonpuhuvia. Jos vallalla on poliittinen näkemys, jonka mukaan 30 oppilasta vasta alkaa olla suuri ryhmä, on kenties sittenkin hyvä, ettei ryhmäkoosta säädetään lain tasolla. Onko tämä sosiaalidemokraattista koulutuspolitiikkaa vai ministerin henkilökohtaista ajattelua? Jos kyseessä on sosiaalidemokraattinen linja, olisi reilua kertoa se ennen vaaleja äänestäjille. Jos demareista 30 oppilaan luokkakoot eivät ole ongelma, se selittää monia asioita, mm. sen että hallitusohjelmaa ei noudateta opetuksen rahoituksen osalta. Onko koko hallitus yhtä mieltä tästä, että 30 oppilasta vasta alkaa olla liian suuri?
Arvoisa puhemies!
Opetuksen korkean tason säilyminen tähän asti on paljolti korkeasti koulutettujen ja motivoituneiden opettajien ansiota. Vihreä eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, kauanko opettajat jaksavat venyä voimiensa äärirajoilla? Opettajan työn yhä lisääntyviin haasteisiin on vaikeaa vastata ilman koulutuksen tuomaa tukea. Työnohjausta on sattumanvaraisesti ja täydennyskoulutusta liian vähän. Samalla opettajien loppuun palaminen ja työuupumus ovat lisääntyneet.
Oppilashuoltoverkon puutteiden takia opettaja jää monesti yksin oppilaidensa ongelmien kanssa. Oppilashuollon työntekijöitä työllistävät kaikista vaativimmat tapaukset, vähemmän vakavia tapauksia opettajat joutuvat käsittelemään yksin. Tämä syö opettajien voimavaroja. Varhainen puuttuminen oppilaan ongelmiin onkin monissa tapauksissa käytännössä mahdotonta. Ne luokkien hiljaiset, jotka oirehtivat pahaa oloa sisäänpäin, ovat vaikeassa asemassa, sillä opettajien huomio kohdistuu väistämättä äänekkäästi ja ulospäin oireileviin.
Moniin aloihin verrattuna opettajien palkka on menettänyt kilpailukykynsä. Yhä useammat vastavalmistuneet opettajat päätyvätkin töihin muualle kuin kouluihin. Tämä on selkeä viesti siitä, että tulevaisuudessa kouluissa on pulaa pätevistä opettajista. Se tulee vaikuttamaan lasten saaman koulutuksen laatuun. Jo tällä hetkellä on suuri pula pätevistä eritysopettajista. Yli 30 % erityisopettajista on vailla kelpoisuutta ja sosiaalisesti sopeutumattomien, entisten tarkkailuluokkalaisten, opettajista noin puolet on epäpäteviä.
Tänä päivänä on vaikeaa saada pätevää sijaista. Osasyynä tähän on se, että sijaisten kohtelussa on paljon puutteita. Kunta- ja koulukohtaista vaihtelua on, mutta valitettavan yleistä, ettei sijaisille makseta kesäkuukausilta palkkaa.
On aiheellista että opettajat vaativat koulutustasoaan vastaavaa palkkaa ja siedettäviä työolosuhteita. Heidän vaatimuksilleen soisi saatavan laajempaa vastakaikua muualta yhteiskunnasta. Luokanopettajan alkupalkka on 1988 euroa kuussa. Opettajat ovat siis varsin pienipalkkaisia. Palkat kertovat jotakin siitä, miten paljon yhteiskunnassa työtä arvostetaan. Tällainenko on kasvatustyön arvostus?
Arvoisa puhemies!
Koulujen arki huolestuttaa aiheellisesti kaikkia sitä läheltä seuraavia. Tästä huolimatta hallitus aikoo kurjistaa koulujen tilannetta entisestään. Viimeisin budjettikehyspäätös oli selkeä askel huonompaan suuntaan. Hallitus luopui omaan ohjelmaansa kirjaamastaan periaatteesta, jonka mukaan opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä koituvat säästöt ohjataan koulujen kehittämiseen.
Kuntien ja valtion välistä kustannusten jakoa tarkisteltaessa kävi ilmi, että kunnissa on panostettu koulutoimeen. Kun hallituksen piti maksaa lainmukainen osuutensa kasvaneista kustannuksista, se päättikin siirtää velanmaksua seuraavalle hallitukselle. Tämän seurauksena kunnilta jäi tänä vuonna saamatta opetuksen valtionosuuksia noin sata miljoonaa euroa. Tästä valtion kunnilta ottamasta 502 miljoonan euron pakkolainasta maksetaan tällä vaalikaudella kunnille vain puolet takaisin.
Nämä päätökset sattuvat kipeästi kouluihin, jotka jo nykyisellään toimivat jatkuvassa resurssivajeessa. Viime vuosien vajaista indeksitarkistuksista syntynyt valtionosuuden jälkeenjääneisyys opetusministeriön pääluokassa on noin 156 miljoonaa euroa.
Koulujen arjessa tämä rahoitusvaje merkitsee sitä, että oppilasta kohden on käytettävissä 250-300 euroa vähemmän kuin on tarpeen. Tähän eivät hallituksen "elvytystoimenpiteet" eli verohelpotukset auta. Haluan edelleen muistuttaa, että veroaleen käytetyt rahat olisivat voineet kattaa tämän vajeen kevyesti. Kyse on poliittisista arvovalinnoista.
Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Kataisen esittämää pontta.