Kirjoittajan mukaan: Mikko Laaksonen (mikala_miUku_utu.fi)
Päiväys: 28.06.2005 23:35
Heikki Rinnemaa kirjoitti:
>Toimii osin laivaliikenteessä, merellä, jossa kiskot on olemassa. Toimii osin
>ilmaliikenteessä, ilmassa, jossa myös kiskot on jo olemassa. Entä
>satamassa tai lentokentällä? Kuka maksaa ja kuka toimii.
>Miten toimisi sitten rautateillä?
>
>
Mikko Laaksonen:
Rautatielain sekä lentoliikennettä ja laivaliikennettä koskevien lakien mukaan periaatteet ovat samat:
Valtio vastaa väylien ylläpidosta ja liikenteenohjauksesta (ratojen liikenteenohjaus, lennonjohto, luotsaus ja VTS-järjestelmät). Osa näistä kuluista katetaan verovaroista ja osa väylämaksuista (merellä luotsaus/väylämaksu, rautateilla ratamaksu).
Väylillä, ilmassa ja radoilla liikennöivät eri firmat (rautateillä 1.1.2007 alkaen tavaraliikenteessä).
Ei sen ihmeellisempää.
Heikki Rinnemaa:
>Jos kiskot ja asemat on yhteiskunnan piikissä ja kiskoilla kulkevat junat
>yritysten piikissä, niin, mitä ostetaan ja kuka käskee? Minne mennään ja kuka menee
>ja maksaa?
>
>
Mikko Laaksonen:
Suomen Rautatielaissa (löytyy www.finlex.fi) on jo määritelty periaatteet siihen, miten toimitaan radanpitäjän (RHK) ja rautatieliikennöitsijöiden kesken. Liikennöitsijät anovat ratakapasiteettia ja maksavat käyttämästään rautatiekapasiteetista ratamaksua. Ratahallintokeskus (=valtion viranomainen) sovittaa eri rautatiekapasiteettihakemukset yhteen, esimerkiksi sovittaa tavarajunien ja matkustajajunien kulut yhteen. Jos ratakapasiteetti ei riitä eli ohitusraiteita, kaksoisraiteita tai vaihtoehtoisia reittejä ei ole riittävästi, niin lain mukaan sitä tulee lisätä ja ratahallintokeskuksen tulee esittää asian hoitamisesta puolen vuoden kuluessa ruuhkan ilmenemisestä suunnitelma.
Heikki Rinnemaa
>Ihmisyksilöliikenne vähenisi, hinnat nousisivat, ja sitä kautta toiminta
>tulisi kannattamattomaksi, ja kuolisi. Samalla alkaisi junien paikallisliikenne myös näivettymään koska junamatkustaminen muuttuisi pienautokulkemiseksi.
>
>
Mikko Laaksonen:
Tämä kehitys on jo toteutunut VR - viraston, VR - liikelaitoksen ja VR Oy:n määrätietoisen politiikan seurauksena. Pääosa paikallisjunaliikenteestä on lakkautettu, ja pääsyy on ollut oletettu autoistumiskehitys. Eli on katsottu, että koska autoja saa ostaa, ihmiset eivät voi kulkea joukkoliikenteellä, joka tulee lakkauttaa.
Missä nykyisin on paikallisjunaliikennettä? Ei Turun seudulla, ei Tampereen seudulla, ei Jyväskylän seudulla, ei Oulun seudulla!
Kansainväliset kriteerit täyttäviä varsinaisia paikallisjunayhteyksiä eli yhteyksiä, jotka palvelevat sekä työmatka- koulu- että asiointiliikennettä on nykyisin Suomessa ainoastaan:
Helsinki - Kirkkonummi Helsinki - Martinlaakso Helsinki - Tikkurila - Kerava - Riihimäki
Näistä yhteyksistä pääosan kuluista maksaa YTV.
Lisäksi on muutamia yhteyksiä, joilla on puutteelliset yhteydet eli paikallisjunilla pääsee ehkä töihin tai sitten pikajunalle.
Kirkkonummi - Karjaa
Karjaa - Hanko
Riihimäki - Lahti - Kouvola
Riihimäki - Hämeenlinna - Tampere
Kouvola - Kotka
Seinäjoki - Vaasa
Tampere - Orivesi - Haapamäki
Seinäjoki - Haapamäki - Jyväskylä
Ylivieska - Iisalmi
Joensu - Lieksa - Nurmes
Tässä kaikki suomen "paikallisjunat".
Yhtä ainutta linjaa VR Oy ei aja omalla riskillään, vaan kaikki ovat joko valtion tai YTV:n maksamaa "ostoliikennettä".
Heikki Rinnemaa:
>Tavaraliikenne lisääntyisi, hinnat nousisivat koska on vain yksi toimija ja ruuhkaa.
>Tämäkin edellyttäisi lisäksi kaksiraiteisten ratojen rakentamista. Kuka ne tekee.
>
>
Mikko Laaksonen:
Ensinnäkin: kansainvälisesti toimivien yritysten mukaan Ruotsissa ja Saksassa joissa on useita kilpailevia yrityksiä, rautatierahdin hinta on 50% kuorma-autokuljetuksista. Suomessa hinta on 90% koska on vain yksi firma, jolla on myös merkittävää kuorma-autoliikennettä (VR Oy:hyn kuuluu Transpoint Oy, Combitrans Oy ja Transuotila Oy).
Rahtiliikenteen lisääntyminen rautateillä vähentäisi voimakkaasti
rahtiliikenteen päästöjä sekä sen aiheuttamia onnettomuuksia (kuolleita,
loukkaantuneita).
Lisäksi kuljetuskustannukset laskisivat.
Mitä ihmeen ongelmaa on rakentaa lisää ohitusraiteita tai kaksiraiteisia ratoja ylikuormitetuille radoille? Lienee itsestään selvää, että mikäli rautatie on ylikuormitettu, sen kapasiteetin lisääminen on kansantaloudellisesti sekä ympäristön kannalta kannattavaa.
Samalla vältetään taas jonkun tarpeettoman moottoritien tai muun maantien rakentaminen.
Heikki Rinnemaa:
>Mielestäni kiskot ja kiskoilla liikkuva junasto, oli se sitten ihmis,
>tavara, matkalaukku,tai vaikka paikallisotusten kuljettamiseen suunniteltu pieni
>trollikkajuna, on niinkallista touhua että Suomen kokoisessa maassa on järkevää yhdistää kaikki
>voimavarat ja pyrkiä tekemään VR;stä voimakas ja vahva yritys jossa olisi
>huippuasiantuntijoita (elämäänriittävällä palkalla) töissä. Tämä konseptin hoitaisi sekä kiskot,
>rakentamisen,ylläpidon, junien hankinnan, valmistuksen, jne.
>
>Mikko Laaksonen:
>
Junien hankkiminen on toki kallista, mutta juna kestää 30-40 vuotta. Ei ole sen suurempi ongelma maksaa junan hintaa lipputuloista ja rahtimaksuista takaisin kuin maksaa rekkaa, yksityisautoa tai omakotitaloa lainana takaisin. Junan vakuusarvo on moninkertainen verrattuna esimerkiksi linja-autoon tai rekkaan, ja lainaehdot hyvät. Liikennöintikustannukset esimerkiksi yhtä sähköjunaa kohden ovat jokseenkin samat kuin yhtä linja-autoa kohden.
Mielestäni asia on hoidettavissa huomattavasti tehokkaammin siten, että
yhteiskunta vastaa radanpidosta, mutta kilpailuttaa radan rakentamisen
ja ylläpidon urakat.
Junaradoilla voi liikennöidä sekä nykyinen valtion rautatieyritys että
muut liikennöitsijät. Tavaraliikenteessä on useampia liikennöitsijöitä
1.1.2007 alkaen. Kannanoton pääpointti oli se, että näin tulisi olla
myös paikallisjunaliikenteessä - ennen kaikkea siinä liikenteessä, mitä
nykyisin esimerkiksi Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion
ympäristöissä ei nykyisin ajeta.
Asia on vain niin, että VR Oy:n henkilöliikenteen kustannustaso on kolminkertainen verrattuna siihen, mikä sen Ruotsin, Saksan ja HKL metroliikenteen kustannusten perusteella tulisi olla.
Ei meillä ole Suomessa varaa ylläpitää verovaroin sellaista organisaatiota, joka ajaa junia kolme kertaa kalliimmalla kuin kaupunkien ja osavaltioiden omistamat liikennelaitokset ja firmat Saksassa tai jopa Suomessa.
Voin myös vakuuttaa, että elinkelpoisessa, hyvin hoidetussa firmassa myös työntekijät voivat paremmin kuin huonosti hoidetussa. Hyvin hoidetulla firmalla on varaa palkita työntekijöitään ja pitää hyvistä tyypeistä kiinni, vaikka tuotantokustannukset ajettua junakilometriä kohden olisivat murto-osa.