"Re: 'Re: Kannanotto: Paikallisjunaliikenteen ostot tulee"

---------

Kirjoittajan mukaan: Heikki Rinnemaa (hrinne_miUku_mbnet.fi)
Päiväys: 29.06.2005 8:48



MoHei, Mikko.;)
...............

Rautatielain sekä lentoliikennettä ja laivaliikennettä koskevien lakien mukaan periaatteet ovat samat:
Valtio vastaa väylien ylläpidosta ja liikenteenohjauksesta (ratojen liikenteenohjaus, lennonjohto, luotsaus ja VTS-järjestelmät). Osa näistä kuluista katetaan verovaroista ja osa väylämaksuista (merellä luotsaus/väylämaksu, rautateilla ratamaksu). Väylillä, ilmassa ja radoilla liikennöivät eri firmat (rautateillä 1.1.2007 alkaen tavaraliikenteessä).
...............

Verovaroin siis rakennetaan perusta ja sen päällä yritykset sitten näennäiskilpailevat
omilla palveluillaan.

Lento ja laivaliikenne on rautateihin verrattuna siltä osin eri asia että ns.kiskoreitit
on merellä ja laivaliikenteessä vapaammin kuljettavia. Rautateiden osalta kiskomaa on
ostettava maanomistajalta ja on hintaluokassaan erilainen tältä osin. Jos lait on samat
lento, laiva, ja junaliikenteessä, niin se olisi aika erikoinen asia, sillä kyse on
kuitenkin eri asioista. Ainoastaan pääteasemat ja niiden toiminta on samankaltainen mutta
ns.kiskoreitin ominaisuudet on erilaiset.

...............

Suomen Rautatielaissa (löytyy www.finlex.fi) on jo määritelty periaatteet siihen, miten toimitaan radanpitäjän (RHK) ja rautatieliikennöitsijöiden kesken. Liikennöitsijät anovat ratakapasiteettia ja maksavat käyttämästään rautatiekapasiteetista ratamaksua. Ratahallintokeskus (=valtion viranomainen) sovittaa eri rautatiekapasiteettihakemukset yhteen, esimerkiksi sovittaa tavarajunien ja matkustajajunien kulut yhteen. Jos ratakapasiteetti ei riitä eli ohitusraiteita, kaksoisraiteita tai vaihtoehtoisia reittejä ei ole riittävästi, niin lain mukaan sitä tulee lisätä ja ratahallintokeskuksen tulee esittää asian hoitamisesta puolen vuoden kuluessa ruuhkan ilmenemisestä suunnitelma.
..................

Lainlaatija sanelee ja vaatii? Millä rahalla lainlaatija ostaa? Kuka omistaa?

Suomessa on VR kohta tuhottu ja merkillistä siinä on se että sitä ei tuhoa yrityksenä
kansainvälinen kilpailu eikä kannattamattomuus tai muu sellainen kehitys vaan ainoastaan
Suomalainen kaksijakoisuus, 1900-luvulla alkunsa saanut ajattelumalli, valtio/yksityinen
dualismi. Kuvitellaan että valtiota tai kuntia ei saisi olla eikä verotusta, mutta silti
ajatellaan että kilpailu, vapaa yritystoiminta ja markkinatalous, hoitaisi ongelmat,
kunhan vain lainlaatija on viisas ja sanelee. Liikennepolitiikka on formula-vetoista,
valitettavasti, ei kestävän kehityksen mukaista eikä edes aina taloudellistakaan.

Mitä lippujen hintaan tulee, niin jos suomessa poistettaisiin progressiivinen verotus ja
siirryttäisiin vakioveroon 25%/€ ja samalla pudotettaisiin bruttopalkkoja sen verran mitä
verojen progressiopudottamisessa säästyisi, putoaisi lippujen hinnatkin. Suomalainen
kalleus kun pääosin siitä kiinni että meillä on verotus mennyt käsittämättömän suureksi.
Progressio, alv=22%, ja muut verot, ovat kaikki sisällä lipun hinnassa, tuotteen tai
palvelun hinnassa.

Paljonko maksaisi yksi juna Suomessa tehtynä jos siinä ei olisi veron osuutta ollenkaan?
Paljonko maksaisi matkalippu välille Helsinki-Oulu jos veroja ei olisi ollenkaan?
Paljonko maksaisi uuden kiskon rakentaminen välille, Oulu-Kuusamo-Salla jos veroja ei
olisi ollenkaan?

Se kuka omistaa VR;n on tärkeä asia. Samoin se, mitä yrityksenä VR on? VR;n pitää
mielestäni olla yksi yritys joka rakentaa kiskot, ylläpitää ne, rakentaa tai ostaa junat,
ja pitää Suomen rataliikenteen tältä osin kehityskykyisenä. Laatu ja tavoitemittarihan
tällaisessa yrityksessä jota verovaroin omistetaan eduskunnan demokratian kautta ei voi
olla tuottavuus tai pörssisijoituslista, vaan lisääntyvät ratametrit, lisääntyvä
kulkijamäärä, tavaramäärä, ja sen lisäksi lisää työpaikkoja. Mikään laki ei edelleenkään
kiellä minkään valtion omistamasta yrityksiä ja kehittämästä niitä kansallisen tai
kestävän kehityksen mukaisen tarpeen nimissä. Mutta se ei onnistu, ilman tulevaisuuteen
katsovia ajatuksia, silmiä ja sydämiä. Tulevaisuus ei ole tässä ja nyt.

Nyt ajattelin aloittaa kesäloman joten hyvää kesää ja kiitos ajatustenvaihtoseurasta.

tv.Hessu.




Paluu Ylevin alkusivulle