Kirjoittajan mukaan: Tontti Jarkko (jarkko.tontti_miUku_eduskunta.fi)
Päiväys: 01.06.2006 13:07
Eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunto 1.6.2006
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautalan puheenvuoro
Arvoisa puhemies,
Suomen kohtalot ovat aina liittyneet vahvasti maailman muutoksiin. Sata vuotta sitten suuriruhtinaskunta Suomi hyötyi tsaarin Venäjän heikkouden tilasta. Venäjä oli hävinnyt sodan Japania vastaan, mikä käynnisti valtakunnassa sisäisen kamppailun yksinvaltiutta vastaan. Itsevaltiaan tsaarin oli suostuttava myönnytyksiin. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä säätyvaltiopäivien muutos yksikamariseksi kansanedustuslaitokseksi saavutettiin Suomessa osana tätä kuohuntaa.
Myös tänä päivänä Suomen kaltaisen maan menestys on sidottu globaaliin toimintaympäristöönsä. Euroopan unioni on luonnollinen toimintakehyksemme pyrittäessä luomaan ihmiskasvoista globalisaatiota ja saattamaan se poliittiseen hallintaan.
Samalla tavalla kuin Suomen suuriruhtinaskunnan kohtalot olivat sata vuotta sitten kytköksissä koko Venäjän laajaan keisarikuntaan, niin on nykyinen Venäjän federaatio kytköksessä Euroopan unioniin ja sen politiikkaan. Velvollisuutemme on toimia Euroopan unionin jäsenmaana siten, että Venäjä saavuttaa pysyvämmän vakauden. Sen se voi saavuttaa vain, jos oikeusvaltiollisuus, ihmisoikeuksien kunnioitus ja demokraattinen vastuunalaisuus toteutuvat. Tänä päivänä Venäjän duuma, joka sai itsevaltiaalta rajoitetut valtaoikeudet samassa yhteydessä kuin Suomen eduskuntauudistus toteutui, on vallan keskittämisen seurauksena taantunut valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltävään tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla.
Suomen vuoden 1906 eduskuntauudistus ei syntynyt vain itsevaltiaan armosta. Sitä edelsi vuosikymmenet kestänyt ruohonjuuritason liikehdintä, jossa syntyi kansalaisyhteiskunta kansanvalistusseuroineen, vapaapalokuntineen, raittiusliikkeineen ja puolueineen.
1880-luvulta alkaen vahvistui entisestään ajatus, että samassa asemassa oleville tuli taata samat oikeudet. Mm. Alexandra Gripenberg perusteli naisten äänioikeutta jo v.1869 sanoen, että koska naisen tuli lain edessä vastata omasta teostaan täysivaltaisesti, hänen tuli miesten tavoin osallistua lakien laatimiseen.
Kun myös naiset sitten saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, ottivat jo eduskunnan ensimmäiset naiset asiakseen parantaa naisten asemaa ja huolehtia siitä, että lakeihin ei jäisi mitään naisille epäedullisia kohtia. Tänäkin päivänä eduskunnassa on puoluerajat ylittävä naisverkosto, jonka tarkastelukulma ulottuu tasa-arvon kotimaisista haasteista aina naisten aseman vahvistamiseen maailmanlaajuisesti.
Sadassa vuodessa edustuksellinen demokratia puolueineen on joutunut tilanteeseen, jossa osallistuminen vaaleihin ei enää samassa määrin innosta kansalaisia. Kaikki eivät pidä äänioikeutta perustavanlaatuisena oikeutena. On vahvistettava yleistä kansalaistuntoa, sitä, että syntyy vaikuttamisen vahva kokemus myös vaalien välillä.
Vihreä liitto on nykyisistä, asemansa vakiinnuttaneista puolueista se, joka ei ole syntynyt taistelussa valtiollisen itsenäisyyden puolesta viime vuosisadan aamuhämärissä vaan vasta 1980-luvulla. Meille on kansalaisten kaikkinaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien vahvistaminen itsestään selvää. Kun vuonna 2000 uudistettua perustuslakia on vielä lähivuosina parlamentarismin vahvistamiseksi tarkistettava, tarjoutuu tilaisuus luoda kansalaisaloiteoikeuksia sekä päättäviä kansanäänestyksiä. Samalla on tilaisuus korjata vaalijärjestelmään maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi syntynyt ongelma alueellisen tasavertaisuuden toteutumisesta vaaleissa.
Ärade talman!
Genom lantdagsreformen 1906 lämnade vi ståndssamhället bakom oss. Då började utvecklingen mot ett nordiskt samhälle som lägger vikt vid jämställdheten och som idag utgör en modell för samhällsfred och ekonomisk framgång på andra håll i Europa. En återgång till ståndssamhället genom en ekonomisk politik som godkänner inkomst- och välfärdsskillnader, är som att vrida klockan bakåt.