Kirjoittajan mukaan: Pekka Raukko (pekka.raukko_miUku_PP.INET.FI)
Päiväys: 12.07.2006 10:17
Antti Kääriäinen kirjoitti:
> Lähtökohta on se, että pääkaupunkiseudun asukasluku kasvaa
> tulevaisuudessa kovaa vauhtia. Pääkaupunkiseudulla syntyy ihmisiä
> enemmän kuin kuolee, ja sinne muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä
> pois. YTV:n arvion mukaan väestö kasvaa 100 000 asukkaalla vuoteen
> 2030 mennessä. Kukaan ei ole esittänyt toimivaa ratkaisua
> väestönkasvun pysäyttämiseksi, ja ajatukset siitä, että kasvua
> pyrittäisiin tietoisesti rajoittamaan pääkaupunkiseudun asuntopulalla,
> ovat puhdasta sadistisluontoista idiotiaa.
Toistaiseksi vihreät ovat pääsääntöisesti kuitenkin kannattaneet ajatusta, että jatkuvan kasvun ideologiasta on pyrittävä eroon. Helsingin vihreitä tämäkään vihreä perusajatus ei siis näytä enää koskevan.
Helsingin pöhöttyminenhän on tietoisen politiikan tulosta, ja tässä
politiikassa vihreät ovat olleet täysin rinnoin mukana. Työpaikkoja on
haalittu pääkaupunkiseudulle ja vanhoista pidetty kiinni puhtaan
nurkkapatrioottisin motiivein.
Räikein mieleen tuleva esimerkki on eläinlääketieteellisen tiedekunnan
siirron estäminen.
> Lounais-Sipoon kohdalla kysymys on siitä, miten 40 000 tulevaisuuden
> ihmistä seudulle asutetaan: rakennetaanko ekologista, tiiviihköä ja
> tehokasta, joukkoliikenteeseen nojautuvaan asutusta, kuten Helsinki
> tekee.
Helsinki voisi tehdä sitä aluksi omalla alueellaan. Erilaisten selvitysten mukaan helsinkiläisten ekologinen jalanjälki on saman kokoinen, tai hieman suurempi, kuin suomalaisen keskimäärin. Ainoastaan selvitys jonka yhtenä teettäjänä on ollut Helsinki, on hesalaisten jälki todettu aavistuksen muita suomalaisia pienemmäksi. Erot ovat kuitenkin niin mitättömiä, että ryöstön perustelu ympäristönäkökulmalla vie uskottavuuden koko vihreältä aatteelta.
> Noita 40 000 ihmistä ei vielä ole konkreettisina yksilöinä olemassa,
> mutta minun ja aika monen Vihreän mielestä heidät pitää ottaa
> päätöksenteossa huomioon ihan samalla tavalla kuin tulevat sukupolvet.
> Metodi siihen, miten mandaatti olemassaolemattomilta ihmisiltä
> päätöksentekoon saadaan, ei näissä tapauksissa poikkea toisistaan:
> Oletetaan vain heidät olemassaoleviksi, ja punnitaan, mikä siinä
> tilanteessa on parhaan argumentin mukainen ratkaisu.
Olennainen kysymys siis kuului: Miksi juuri _nykyiset helsinkiläiset_ voivat katsoa edustavansa mahdollisia tulevia sipoolaisia?
Tarjoamani vastaus kuuluu: Helsingin päättäjien (ja heidän taustakuoron) pöhöttyneet egot ovat tällaisen mandaatin leiponeet tyhjästä.
> Nythän Sipookin on avannut silmänsä, ja aikoo suunnitella väkilukunsa
> kolminkertaistamista noilla 40 000 ihmisellä. Itse kukin voi punnita
> moisen suunnitelman realistisuutta verrattuna siihen, että samat 40
> 000 ihmistä samalle alueelle asuttaisi Helsinki, jolle kysymys olisi
> 300%:n väestönkasvun sijasta 7%:n palasesta.
Sipoo on kieltämättä laitettu vaikeaan asemaan, jossa se ei Helsingin vihreidenkin ajamaan jatkuvan kasvun ideologiaan voi vastata muuta kuin suunnittelemalla vähintään yhtä reipasta kasvua. Kasvun vastakohtahan on taantuminen, ja taantuvat alueet pitää city-vihreidenkin mielestä laittaa lihoiksi, ja jakaa dynaamisten kasvukeskusten kesken.
> Ekologisesta näkökulmasta voidaan myös verrata vaikkapa Vuosaarta
> Landbohon, ja ko. alueiden asukkaiden keskimääräisiä ekologisia
> jalanjälkiä toisiinsa.
Verrataan vaan, koska ilmeisesti on tarkoitus hävittää Landbo ja siirtää
Vuosaari Sipooseen.
Mistä siis löytyvät vertailtavat laskelmat?
> Rajanmuutoksen jälkeen Sipoo voisi keskittyä olemaan sellainen
> stabiili maaseutupitäjä, jota se on aina halunnut olla, ja
> pääkaupunkiseudun väestönkasvusta huolehtisi alueella Helsinki, joka
> pystyy ja haluaa ottaa siitä entistä enemmän vastuuta.
Mitenkä minusta nämä Antin perustelut alkavat vähitellen olla identtisiä kenen tahansa miehittäjän perustelujen kanssa - maat on otettava pois huonoilta ihmisiltä, jotka eivät osaa niitä oikein käyttää...
-Pekka
ps. kannattaisi muuten varmasti ryhtyä selvittämään Kauniaisen ekologista jalanjälkeä. Sen miehittäminen ympäristönsuojelun nimissä saattaisi olla vielä kannattavampaa.
-sama