Kirjoittajan mukaan: heta rantala (hetarantala_miUku_yahoo.com)
Päiväys: 16.08.2005 12:04
Kovin tuntuvat ajatuksenne/tietonne geeneistä olevan
hataralla pohjalla, anteeksi vain... Jos aihetta
halutaan lähteä spekuloimaan, olisi ehkä hyvä ensiksi
tarttua jonkinlaiseen biologian kirjaan, tai ihan
vaikka sanakirjakin riittäisi aluksi. Kädessäni oleva
yksilö tiesi jo valmistumisvuotenaan 1991, kertoa
seuraavaa;
GEENI, genomissa(#) sijaitsevan perinnöllisyyttä
välittävän aineksen yksikkö, perintötekijä. Voidaan
määritellä rakenteellisena, toiminnallisena sekä
mutaatioyksikkönä. Geeni on deoksiribonukleiinihapon
(DNA, joissakin viruksissa ribonukleiinihapon, RNA)
emäsjärjestys, joka toiminnallisena yksikkönä
sisältämänsä geneettisen koodin kautta määrää kunkin
proteiinin aminohappojärjestyksen ja RNA-molekyylin
nukleotidijärjestyksen. Toiminta säätelijägeenin,
toimintageenin ja rakennegeenin yhteistyötä.
(#: genomi, perintöaines, perimä, yhden tai useamman
geenin yhdistelmä joko DNA:n tai RNA:n muodossa;
yksilön kaikkien geenien yhdistelmä.)
Eli nämä solun "rakennuspalikat" eivät ole geenejä,
vaan aminohappoja, joita saamme päivittäisestä
ravinnostamme (eli kehittyvä sikiö/alkio istukan
kautta äidiltään). Geenejä voitaisiin ajatella
pikemminkin "insinöörinä", joka panee rakennuspalikat,
eli aminohapot, eli proteiinit paikoilleen.
Geeni on osa kromosomin DNA-ketjua. Kromosomit taasen
sijaitsevat tumassa, joka ohjaa koko
proteiinisynteesiä (eli oikeanlaiset aminohapot
oikeille paikoilleen). Vielä tarkemmin, kromosomit,
eli X:n muotoon tiiviille kierteelle kiertynyt DNA,
sijaitsevat mitokondrioissa(tumassa). Juuri näissä
mitokondrioissa tapahtuu soluhengityskin.
DNA-ketju taasen muodostuu erilaisista emäspareista.
Emäksiä on yhteensä neljää erilaista ja ne pystyvät
pariutumaan tiettyjen sääntöjen mukaan (muistaakseni
adeniini tymiinin kanssa ja sytosiini taas sen
neljännen, mikälie olikaan kanssa). Kun solu kahdentuu
nämä emäsparit irtoavat toisistaan ja lähetti RNA
kopioi järjestyksen siirtääkseen sen uudelle solulle.
Eli (käsittääkseni) RNA vie aukirevityn DNA-ketjun
osan, geenin, "odottelemaan", että ravintona saadut
aminohapot järjestyvät oikeanlaisiksi emäspareiksi,
ts. soluksi.
Mikään mielikuvitus, henki ym. ei näin ollen missään
nimessä geenin "vastakappaleena toimi". Kyllä
organismit, kuten ihminen, ovat erittäin
hienorakenteisia kokonaisuuksia, jossa kaikelle
kasvulle ja rakentumiselle on paikkansa ja aikansa ja
tietty geeni huolehtimassa siitä, että juuri
tietynlainen solu saa tiettyä aminohappoa, ym.
Vielä lähemmin tästä päästään sukeltamaan
fysiikkaan(/kemiaan), kun katsotaan sanakirjasta emäs.
EMÄS, aine, joka reagoi happojen kanssa muodostaen
suoloja. Protoniteorian mukaan emäs on aine, joka voi
vastaanottaa protonin. Emäs on sitä vahvempi, mitä
halukkaammin se ottaa protonin vastaan.
Kuulostaako tylsältä? Jos halutaan lähteä elämän
peruskysymysten äärelle, metafysiikkaan, kannattaa
ehkä miettiä elämän syntyä esim. bakteeri tasolla.
Henkilökohtaisesti uskon paljolti sattumaan. Miksei
äärettömässä tilassa (avaruus) olisi mahdollista
tiettyjen aineosien järjestyä niin, että bakteereja on
alkanut kehittyä ja siitä eteenpäin on kehitys vienyt
"itse itseään", kuin domino palikka jono kuistin
lattialla, jonka ensimmäisen palikan tuuli sattui
kaatamaan.
Kaikille, jotka haluavat tietää lisää, suosittelen
mm. lukion biologian kirjoja ja kannattaa myös
seurailla Tiede-2000 lehteä (nro.ssa 4/2005 oli juuri
juttu geenimanipulaatiosta), sekä Tieteen kuvalehteä.
Myös Terra Cognita-kirjasarja voisi tarjota vastauksia
tai ainakin ideoita ja ajatusleikkejä geenejä ja
metafysiikkaa koskeviin kysymyksiin.
Tämäkin teksti oli kirjoitettu vain ja ainoastaan
lukiopohjaisista tiedoistani. Hämmästyttävää! Missäs
pullossa te muut olette eläneet? Jokseenkin huvittavaa
kun puhutte "keeneistä" ja kovasti kuulostaa siltä,
ettei kukaan ole viitsinyt edes avata
tietosanakirjaa...
Ehkä olisi parempi vaan sammuttaa netti ja mennä
sohvanpohjalle syömään pullaa ja lukemaan akkaria, vai
mitä?
Kaikella kunnioituksella,
Heta Rantala
Heta Rantala