Kirjoittajan mukaan: Heikki Rinnemaa (hrinne_miUku_mbnet.fi)
Päiväys: 17.08.2005 8:25
Hei.;)
Kaikella kunnioituksella, Heta, toit kivasti esille Suomen koululaitoksen
geenitietämyksen
tason ja elämän tutkimuksen kannalta tärkeimmän asian, 1900-luvun
jälkipuoliskolla
henkimaailman vastapainoksi syntyneen geeniperimähallusinaatiotieteellisen
selitysperustan
ja oppikirjojen sanarakennesisällön.;)
(ps.Kyse ei ole siitä että jos geenit eivät sanele ja suunnittele sekä
rakenna ja
hallitse, kasvin tai muunkaan elävän olion, rakennetta, biologiaa, mieltä,
ja elämän
olemisen perustaa, ei silti tarvitse lähteä henkimaailmasta sitä selitystä
hakemaan.
(Siitä henkimaailmasta minulla ei muuten sattumalta ole mitään tietoa.)
Kirjoitit;
EMÄS, aine, joka reagoi happojen kanssa muodostaen
suoloja. Protoniteorian mukaan emäs on aine, joka voi
vastaanottaa protonin. Emäs on sitä vahvempi, mitä
halukkaammin se ottaa protonin vastaan.
Emäs-aine, protoni-aine,suola-aine, happo-aine, jokainen on ainetta, matter in english.
Kuinka ja miten, aine joka vastaanottaa ainetta on sitä vahvempi mitä
halukkaammin se
vastaanottaa ainetta?
Lause,
Emäs on sitä vahvempi, mitä halukkaammin se ottaa protonin vastaan.
on helposti muutettavissa
Emä on sitä vahvempi, mitä halukkaammin se ottaa "protonin" vastaan.
Jos yksi solu ns.riisutaan muusta solumateriaalista ja dna-tikapuuta
ympäröivästä
materiaalista, mitä jää ja miten se dna-tikapuu toimii?
Miten yksittäinen geeni voi syntyä ilman synnyttäjäänsä?
Elämän tutkimus, perimätiede, edellyttää että on olemassa jotain joka
synnyttää jotain,
siis on geenejä, jotka synnyttää geenejä.
Geenitutkimuksessa on sama perusfilosofinen kysymys olemassa kuin fysiikassa; Miten aine syntyi, miten ensimmäinen ainehiukkanen? Miten geeni syntyi, miten ensimmäinen geenirakennelma?
Vai onko ne ikuisia?
Puuttumatta tuohon elämän kannalta tärkeimpään peruskysymykseen, niin,
elävien olioiden
elämän rakenteiden, ja myös olioita ympäröivä luonto-maailma ei ole
erillinen kokonaisuus,
vaan yhteinen kokonaisuus, ja siten, vuorovaikutuslait ovat olemassa.
Nyt metsissä on paljon vadelmia. Vadelma on kasvanut tuhansia sukupolvia
luonnossa ja
ns.geeniperimä siinä mukana. Sopeutunut ja elänyt omaa elämäänsä.
Tietoisesti vai ei?
Niin, totta kai, tietoisesti, mutta vadelman tietoisesti, siinä ero.
Siitäpä tuli kysymys mieleen tässä ajatustenvirrassa.
Miten kaksi solua, siittiösolu ja munasolu, yhdistää geenit siten että,
yhdistyy ja siten
syntyy vanhempiensa rakenteinen lapsi, jolla on aistit ympäröivään tilaan.
Ei synny
sattumalta kenkaro eikä pakapantero, vaan vanhempiensa näköinen lapsi tai
kasvimaailmassa
vanhempiensa näköinen vadelma.
Miten tapahtuu valinta?
Miten lajittelu?
Millaiset ns.geenisormet geenillä on solussa?
Miten on insinöörien kysymys-sana?
Miksi on seuraava kysymys-sana Miten vastauksen jälkeen ja on askel elämän
ymmärtämisen
tiellä eteenpäin.
Seuraavaksi tuleekin, ei sen väliä.;)
Mikä ja millainen on tietoperusta geeneillä ja solulla elämän valintaprosessissa?
Toivottavasti ei, lukion oppikirjatasoa?;)
Suosittelen Heta sinulle, metsän sammalmättäällä löhöilemistä,
merenrannalla oleskelua,
tuulen kuuntelua, ja samalla lintujen ja luonnon elämän tarkkailua, niin
pääset vielä ehkä
eroon tuosta tietovaivastasi joka sinulle on koulussa opetettu.;)
Hei.;)